EU-parlamentti antoi niukan tuen Ursula von der Leyenille

Europarlamentti on vahvistanut saksalaisen Ursula von der Leyenin EU-komission uudeksi puheenjohtajaksi niukalla enemmistöllä. Tiistaina 16. heinäkuuta pidetyssä äänestyksessä von der Leyen sai 383 ääntä, mikä on vain yhdeksän ääntä enemmän kuin vaadittu äänten ehdoton enemmistö.

Kristillisdemokraattien von der Leyen on Saksan liittokansleri Angela Merkelin hallitusten pitkäaikaisin ministeri. Von der Leyen toimi perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoasioiden ministerinä vuosina 2005–2009, työ- ja sosiaaliministerinä 2009–2013 ja puolustusministerinä vuodesta 2013 alkaen. Menneisyytensä kanssa painiskelevassa Saksassa puolustusministeriötä pidetään paikkana, jonne lupaavat poliitikot hautaavat uransa.

Äänekäs tasa-arvon kannattaja

Von der Leyen on Saksan konservatiivisen CDU-puolueen jäsen. Hän on erityisesti sosiaalipolitiikassa uinut puolueensa konservatiivisimpia näkemyksiä vastaan. Perheministerinä von der Leyen uudisti Saksan isyyslomaa, jota CDU:n konservatiivit arvostelivat vaipanvaihdon harjoittelujaksoksi, johon miehillä ei ole tarvetta. Miehet olivat ilmeisesti toista mieltä, sillä puolitoista vuotta uudistuksen jälkeen perhevapaalle jäävien isien määrä oli noussut lähes 20 prosenttia.

”Minun mielestäni tasa-arvo toteutuu vasta, kun miehiä ei enää haukuta nössöiksi, jos he jäävät kotiin hoitamaan lapsia tai huonokuntoista vanhempaansa”, von der Leyen on sanonut.

Von der Leyen on kannattanut naisjohtajien kiintiöitä suuryritysten johtoon, mistä hän sai kipakkaa arvostelua sekä puolueeltaan että Angela Merkeliltä. Lisäksi hän on kannattanut vähimmäispalkkaa ja tasa-arvoista palkkapolitiikkaa.

”Ennen kuin miehet ja naiset ansaitsevat saman palkan samasta työstä, on liian aikaista olla tyytyväinen”, von den Leyen kirjoitti Handelsblatt-lehdessä tänä vuonna.

Lisäksi von der Leyen ärsytti puolueensa konservatiiveja sukupuolivähemmistöjen avioliitto-oikeutta tukevilla lausunnoillaan.

”En tiedä yhtään tutkimusta, jonka mukaan samaa sukupuolta olevien vanhempien lapset pärjäisivät huonommin kuin heteroavioliitoissa kasvaneet lapset.”

EU-parlamentin tuki on työn takana

Hiuksenhieno voitto europarlamentin äänestyksessä kielii siitä, että komission uudella puheenjohtajalla ei ainakaan kautensa alkutaipaleella ole vahvaa selkänojaa parlamentissa. On todennäköistä, että parlamentin tuen saaminen vaatii työtä myöhemminkin, sillä nykyinen parlamentti on poliittisesti edeltäjiään sirpaleisempi.

Yhden selvän valinnan von der Leyen teki jo ennen puheenjohtajuutensa varmistumista: Hän päätti tukeutua Eurooppa-myönteisiin puolueisiin. Ennen äänestystä oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) edustaja kertoi, että von der Leyenillä ei ole heidän tukeaan. Von der Leyen sivalsi nopeasti takaisin ja totesi, että AfD:n tuen puuttuminen on hänelle kunnia-asia.

Kunnianhimoisia tavoitteita ja lukkiutuneita neuvotteluja

Von der Leyenin komission tavoitteet voi karkeasti sijoittaa viiden otsakkeen alle. Puheessaan EU-parlamentille von der Leyen esitteli toiveitaan, jotka vahvan ja yhteinäisen Euroopan lisäksi sivusivat ilmastoa, sosiaalista taloutta, digitalisaatiota, turvallisuutta ja demokratiaa.

Uusi komissio aikoo esimerkiksi esitellä alkuvuodesta 2020 uuden ilmastolain, jonka tavoite on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneutraalisuus tarkoittaa, että Euroopan energiankäyttö ei lisää kasvihuonekaasuja ja lämmitä ilmastoa.

Talouspolitiikassa uusi komissio näyttää painottuvan sosiaalisiin oikeuksiin ja työntekijöiden aseman parantamiseen. Von der Leyen on luvannut toteuttaa kaikki niin sanotun sosiaalipilarin hankkeet. Jean-Claude Junckerin julkistaman sosiaalipilarin esityksistä reilu kolmasosa odottaa lopullista toimeenpanoaan. Komissio ennakoi, että suurin osa keskeneräisistä esityksistä on toteutuksessa vuoden loppuun mennessä.

Von der Leyen haluaa EU:n kattavan ratkaisun, joka takaa kaikille riittävän vähimmäispalkan. On epäselvää, mitä von der Leyen tavoittelee. Hänen mukaansa ratkaisun on huomioitava kansalliset käytännöt, kuten Suomessa vakiintunut tapa, jossa työmarkkinaosapuolet neuvottelevat palkat työehtosopimuksissa.

Von der Leyen haluaa, että komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä syrjinnän ehkäisemiseksi. Komission edellinen syrjinnän vastainen direktiiviesitys on jumittanut EU:n päätöksentekokoneistossa vuodesta 2008 alkaen, koska osa jäsenmaista on vastustanut direktiiviä. Saman kohtalon on kokenut toinenkin komission uuden puheenjohtajan vahvasti ajama hanke – sukupuolikiintiöt yritysten johtoon. Osa jäsenmaista on vastustanut ehdotusta, ja direktiiviesitys on pyörinyt neuvotteluissa vuodesta 2015.

Von der Leyenin talous- ja ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia. Toistaiseksi on kuitenkin epävarmaa, kuinka hyvin hän pystyy saavuttamaan komissiolle asettamansa tavoitteet. Useimmat esitykset edellyttävät, että myös vastahankaiset jäsenmaat äänestävät niiden puolesta.

Euroopan ammattiyhdistysliikkeiden pää-äänenkannattaja ETUC on tyytyväinen, että uusi komissio on kiinnostunut edistämään työntekijöiden oikeuksia ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta uuden komission tavoitteet jäävät yleisluontoisiksi eivätkä kata esimerkiksi epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden tarpeita.