Siirry sisältöön
Kädet sinisissä terveydenhoitoalan hansikkaissa asetettu sydämen muotoon.
Kuva: iStock.com / Zolga_F

EU tarvitsee uuden työsuojelustrategian ja siihen sisältyvän lainsäädäntöohjelman

FinUnions pitää tärkeänä Euroopan komission aloitetta päivittää EU:n työsuojelustrategia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, työperäisen stressin torjuntaan ja COVID-19-pandemian vaikutuksiin.

FinUnions pitää tärkeänä Euroopan komission aloitetta päivittää EU:n työsuojelustrategia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, työperäisen stressin torjuntaan ja COVID-19-pandemian vaikutuksiin.

Koronakriisi on tuonut yhä selvemmin näkyväksi talouden, terveyden ja turvallisuuden vuorovaikutuksen sekä tarpeen vahvistaa unionin sisäistä yhteistyötä näillä aloilla. Uusi, yhteinen työsuojelustrategia tarvitaan tukemaan tätä yhteistyötä. Koska työelämän muutos on jatkuvaa ja nopeaa, ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia riskejä unohtamatta, uuden työsuojelustrategiankin on kehityttävä ja sen voimassaolon aikana on voitava asettaa myös uusia tavoitteita. 

Euroopan komission on tartuttava tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja työssä kohdattavien psykososiaalisten riskien ehkäisemiseen antamalla näitä koskevat direktiiviehdotukset. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja psykososiaalisiin riskeihin liittyvät sairaudet aiheuttavat ylivoimaisesti suurimmat kustannukset sairauspoissaoloina sekä ennenaikaisina työkyvyttömyyseläkkeinä. Direktiiveissä tulee huomioida alan tuore tutkimustieto sekä näihin riskeihin sisältyvät ajankohtaiset haasteet, joita esimerkiksi työn murros, teknostressi ja eettinen kuormitus tai globaalit tartuntataudit tuovat työelämään.  

Euroopan komission on sisällytettävä työsuojelustrategiaan lainsäädäntöohjelma. Uusien direktiivien luomisen ohella myös nykyisten säädösten tehokas implementointi, käytäntöön soveltaminen ja valvonta on pidettävä EU:ssa prioriteetteina. Olemassa olevia työsuojeludirektiivejä on tarvittaessa päivitettävä. Esimerkiksi karsinogeeni- ja mutageenidirektiiviä on edelleen päivitettävä. Uusia raja-arvoja suojaamaan työntekijöitä altistumasta työssään syöpää aiheuttaville tai muutoin terveyttä vaarantaville kemikaaleille on otettava käyttöön.  

Etätyö, työelämän digitalisointi ja monipaikkainen liikkuva työ ovat yleistymässä eri toimialoilla, ja korona-aika on vauhdittanut tätä kehitystä. Etätyöhön liittyvät työterveyden ja -turvallisuuden erityispiirteet on huomioitava läpileikkaavasti kaikissa toiminnoissa. Etätyösopimuksiin on sisällytettävä myös työterveyden ja -turvallisuuden näkökulmat.

Koronapandemia on tuonut globaalit tartuntataudit ja niiden aiheuttamat riskit osaksi työperäisiä sairauksia ja työsuojelun agendaa uudella tavalla ja nopeasti. Vahvimmin tämä korostuu sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös muilla toimialoilla ja työtehtävissä pitää huomioida tartuntatautiriskit aivan eri tavalla ja tärkeydellä kuin aiemmin. Tämän tulee näkyä läpileikkaavasti myös EU:n työsuojelutyössä ja -strategiassa.

Lisätiedot:

  • Katja Lehto-Komulainen, FinUnionsin johtaja, +32 492 41 61 17, katja.lehto-komulainen@finunions.org
  • Pekka Ristelä, kansainvälisten asioiden päällikkö, SAK. +358 40 5468781, pekka.ristela@sak.fi
  • Maria Häggman, kansainvälisten asioiden päällikkö, STTK. +358 40 148 9091, maria.haggman@sttk.fi