Anne Mironen

Työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija, SAK

Jäsenyys Euroopan unionissa on edistänyt työsuojelua suomalaisilla työpaikoilla. Tämä on käytännössä tapahtunut EU-tason sääntelyn myötä.

EU:n työsuojelun puitedirektiivi on 1990-luvun alusta toiminut työsuojelusääntelyn pohjana EU:n jäsenmaissa. Puitedirektiivillä pyritään vahvistamaan yhtäläinen turvallisuuden ja terveyden taso kaikille työntekijöille. Se velvoittaa työnantajat ryhtymään tarvittaviin ehkäisytoimenpiteisiin työturvallisuuden ja työterveyden tason parantamiseksi.

Puitedirektiiviä täsmentää suuri määrä direktiivejä erilaisista työsuojeluaiheista, kuten esimerkiksi koneturvallisuudesta, kemikaaliturvallisuudesta, henkilökohtaisista suojaimista, melusta, biologisista altisteista, näyttöpäätetyöstä tai käsin tehtävistä nostoista. Niissä on yksityiskohtaisemmat vaatimukset siitä, kuinka turvallisuus kyseisen vaaran osalta on ennaltaehkäistävä tai hallittava. Näiden kaikkien direktiivien velvoitteet on täytynyt saattaa voimaan kussakin jäsenmaassa.

Esimerkiksi Suomessa Työturvallisuuslaki ja Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta vastaavat pitkälti työsuojelun puitedirektiivien velvoitteita. Näin ollen Suomessakin on ollut käynnissä useita kolmikantaisia työryhmiä, joissa käsitellään sitä, miten direktiivien vaatimukset kirjataan suomalaiseen työsuojelulainsäädäntöön. Kolmikantaisuus toteutuu myös EU-tasolla – usein taustavalmisteluita tehdään EU:n kolmikantaisen työsuojeluelimen alaisissa aihekohtaisissa työryhmissä, joissa on mukana myös jäsenmaista nimettyjä palkansaajien edustajia.

Vaarallisten aineiden torjuntatyössä on tapahtunut edistystä

Työelämä muuttuu ja työsuojeluhaasteet sen mukana, vaikkakaan ns. vanhat riskit eivät ole kadonneet minnekään. Tutkimustieto lisääntyy ja sitä täytyy hyödyntää säännösten päivittämisessä. Lähivuosina EU:n käsittelyssä on ollut muun muassa kemikaaliturvallisuuden parantaminen, kun ns. syöpädirektiiviä on tarkistettu siten, että monelle syöpää aiheuttavalle aineelle on annettu tiukempi altistumisen raja-arvo.

Uusimpana esimerkkinä huhtikuussa 2024 Suomessa päivitettiin syöpävaarallisten aineiden sekä lisääntymisterveydelle vaarallisten tekijöiden säädöksiä. Haitallisten tekijöiden listauksia ja työpaikkojen luettelointivelvoitteita täydennettiin ja tiettyjä sitovia terveydelle vaarallisten aineiden raja-arvoja tiukennettiin. Perustana uudistuksille olivat syöpävaarallisten aineiden direktiivipäivitykset sekä raskaussuojelun direktiivi. Uudistuneilla säädöksillä on vaikutuksia useilla teollisuuden ja rakennusalan työpaikoilla sekä kaivoksilla, mutta myös monissa huoltoalan tehtävissä, sairaaloissa, pelastustoimessa sekä osassa palvelualojen työtehtäviä.

Myös asbestidirektiiviä, jonka tavoitteena on suojata työntekijöitä asbestin aiheuttamilta terveysvaaroilta, on vastikään uudistettu. Direktiivin tarkoitus on tiukentaa nykyistä sitovaa asbestin raja-arvoa. Se, miten kansallinen täytäntöönpano toteutetaan, on Suomessa vielä työn alla.

Seuraavalla EU kaudella tulee jatkaa vaarallisten aineiden torjuntatyöhön liittyvän kemikaaliturvallisuuden kehittämistä EU-tasolla. On vielä lukuisia aineita, joiden raja-arvojen tarkistamista tarvitaan, jotta työstä aiheutuvaa syöpäsairauden riskiä sekä riskiä lisääntymisterveydelle voidaan vähentää nykyistä paremmin.

Direktiivi työn psykososiaalisten terveysriskien ehkäisemiseksi

Euroopan komissiolla on työsuojelustrategia, joka tunnistaa erilaisia työelämän työsuojeluhaasteita nyt ja tulevaisuudessa. Strategiassa tunnistetaan myös työperäinen stressi mittavana työsuojeluhaasteena kaikissa jäsenmaissa. Lääkkeeksi strategia tarjoaa pääasiassa hankkeita, ohjelmia, suosituksia ja hyvien esimerkkien jakamista. Ne työpaikat, jotka jo muutenkin hoitavat työsuojeluasioita aktiivisesti, ovat yleensä ne, jotka ovat myös kiinnostuneita uusista suosituksista ja hyvistä käytännöistä. Euroopan työsuojeluviraston teettämän kyselyn mukaan lain noudattaminen on valtaosan kyselyyn vastanneiden työnantajien mielestä tärkein syy hoitaa työterveys- ja työturvallisuusasioita työpaikalla.

Ay-liike tavoittelee direktiiviä siitä, miten työssä esiintyvää terveyttä vaarantavaa psykososiaalista kuormitusta ennaltaehkäistään ja hallitaan. Tämä psykososiaalisen kuormituksen ongelma on mittava kaikissa jäsenmaissa. On tarpeellista, että se ymmärretään kaikilla työpaikoilla yhdeksi työsuojeluriskiksi, johon täytyy suhtautua kuten muihinkin työpaikan terveys- ja turvallisuusriskeihin.

Ilmastonmuutos tuo uusia työsuojeluhaasteita

Vastikään EU:n tasolla on kolmikantaisesti ryhdytty käsittelemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia työpaikkojen työsuojeluun. Etenkin rankat hellejaksot ovat nostattaneet huolta Euroopassa. Pohdinnassa on, mitä toimia tarvitaan eri ammattiryhmien suojaamiseksi UV-säteilyltä ja uuvuttavalta kuumuudelta, joka aiheuttaa tapaturmia ja terveydentilan heikentymistä. Kuumuus on jo pahimmillaan aiheuttanut työntekijöiden kuolemia EU-maissa.

EU:n työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan sääntelyn kehittämistä tulee jatkaa seuraavalla vaalikaudella. On otettava huomioon alan tuore tutkimustieto sekä riskeihin sisältyvät ajankohtaiset haasteet. Näitä ovat esimerkiksi työn murros, ilmastokriisi, teknostressi ja eettinen kuormitus sekä globaalit tartuntataudit.

Toinen mittavasti työkyvyttömyyttä aiheuttava ilmiö on työhön liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Myös tätä koskevaa lainsäädäntöä tulee tarkastella, päivittää ja kehittää.

Kirjoittaja vastaa työsuojeluun, työhyvinvointiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvästä edunvalvonnasta SAK:ssa.

FinUnionsin uudessa blogisarjassa esitellään EU:n keskeiset työelämähankkeet ja vaalikauden saavutukset.