Euroopan komissio on ehdottanut Asbestos At Work-direktiivin tarkistamista. Alkuperäinen direktiivi on vuodelta 2009. Direktiivin tarkoituksena on suojata työntekijöitä terveyteen kohdistuvilta vaaroilta, jotka johtuvat työperäisestä asbestialtistuksesta. Direktiivin uudistaminen on askel oikeaan suuntaan.

Syyskuun lopussa komissoilta putkahti vihdoin viimein pitkään odotettu asbestia työssä koskevan direktiivin muutosehdotus. Ehdotuksessa asetetaan asbestialtistuksen uudeksi raja-arvoksi 0,01 kuitua/cm3. Asbestialtistumisen raja-arvo on myös se, joka on aiheuttanut keskustelua ja tätä nyt punnitaan eri tahoilla hyvinkin tarkkaan. Kriittisiä ääniä on kuulunut mm. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUCilta ja Euroopan rakennus- ja puutyöläisten liitto EBWW:ltä sekä Euroopan parlamentista. Heidän mukaansa esitetty raja-arvo ei ole riittävän matala.

ETUCin mukaan ehdotus ei parantaisi standardeja sellaisissa jäsenvaltioissa kuin Tanska, Ranska ja Saksa, ja se on huomattavasti alle Alankomaissa asetetun 0,002 kuitua/cm3 standardin. Ehdotuksesta puuttuu muun muassa jo muualla Euroopassa käytössä olevia työvälineitä kuten asbestimittari, jota on koettu hyväksi esim. Hollannissa. Ehdotukseen ei ole tässä vaiheessa myöskään sisälletty asbestin käsittelyyn liittyvä koulutusta.

Lähtökohtaisesti ETUC suhtautuu myönteisesti muutosehdotukseen, koska järjestön mukaan direktiivi vuodelta 2009 ei ole riittävä. Komission versio vaatii kuitenkin hiomista.

EU:n asbestin nykyisiä raja-arvoja on alennettava

Tanskalainen europarlamentaarikko Nikolaj Villumsen (The Left) otti hiljattain kantaa direktiivin muutosehdotukseen verkkokolumnissaan Enhedslisten.EU:ssa.

EU:ssa on arvion mukaan 7,3 miljoonaa ihmistä, jotka ovat altistumisvaarassa omassa työssään. Villumsenin mukaan komission antama ehdotus on liian heikko, eikä siinä tarpeeksi huomioida työntekijöitä, jotka ovat vaarassa altistua asbestille työssään.

Villumsen pitää kuitenkin hyvänä, että direktiivin varsinaisen tarkistuksen lisäksi on tuotu myös niin sanottu ”tiedonanto”, jossa on lisätoimenpiteitä ja lainsäädäntöä, joita voimme odottaa vuosien 2022 ja 2023 aikana.

Näitä toimenpiteitä ovat mm. esitys rakennusten asbestin pakollisesta seulonnasta ja rekisteröinnistä esimerkiksi myynnin ja vuokrauksen yhteydessä, ehdotukset yhteisestä digitoidusta formaatista tätä tarkoitusta varten ja kaikkien EU-maiden kehottaminen kehittämään kansallisia strategioita asbestin poistamiseksi.

Parlamentissa ollaan pettyneitä siihen, että komissio ehdottaa raja-arvoa, joka on kymmenen kertaa korkeampi kuin mitä parlamentti vaati vajaa vuosi sitten (0,001 kuitua/cm3) meppi Villumsenin oma-aloitemietinnön pohjalta. Parlamentin ehdotus perustui Kansainvälisen työterveyskomission (ICOH) havaintoon, jonka mukaan raja-arvo, joka ei ole tämän alle, ei suojaa asbestiin liittyvältä syövältä.

Kun parlamentti lähiviikkojen aikana ottaa komission esityksen käsittelyyn tiedossa on uusi esittelijä, tällä kertaa Renew-ryhmästä.   

Pienempiä kuitukokoja haaviin ja parempaa tarkastelua

Asbesti ei ole vaaratonta. Vaikka asbestisairaustapaukset ovat seurausta vuosikymmeniä sitten tapahtuneesta altistumisesta, ihmiset saattavat yhä altistua asbestille sekä korjausrakentamisen yhteydessä että kaivosteollisuudessa. Suomessa asbesti on edelleen eniten työperäisiä sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttava kemiallinen altiste.

Työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen vastaa työsuojelu- ja -turvallisuusasioista Rakennusliitossa. Jääskeläinen on tutustunut direktiivimuutoksen sisältöihin, ja antaisi alustavasti myönteisemmän kuvan tilanteesta.

”Parannettavaa löytyy aina. Suomi on aika vankalla pohjalla tietoisuuden ja raja-arvojen osalta. Direktiivillä voi olla isompia vaikutuksia ei niin edistyneissä jäsenmaissa”, hän sanoo.

Nykyään Suomessa suurin sallittu pitoisuus asbestityössä on tuo 0,1 k/cm3. Niin sanottu puhtaan tilan raja-arvo on 0,01 k/cm3.

Mitä tämä parhaimmillaan voisi Suomessa tarkoittaa, mikäli uudet raja-arvot toteutuvat?

Jääskeläisen mukaan arvio raja-arvon alentamisesta menee jo hiukan knoppitiedon puoleen, mutta hän selittää sen näin:

”Tässä puhutaan kuitumääristä, ja altistumisen riskin vähentämisestä niin, että yhä pienempiä kuitukokoja pitää pystyä havaitsemaan ja poistamaan. Kun pienempiä kuitukokoja joutuu tarkastelemaan tarkemmin, se myös tarkoittaa tarkemman mikroskopian käyttöönottoa, jolloin varmistetaan, että tuloksien parempi oikeellisuus ja altistumisriski vähenee myös”, hän sanoo.

Kuitumäärätulokset olisivat jatkossa varmempia. Se ohjaisi ilmanpuhdistuslaitteiden erottelukykyä, mikä johtaisi puhtaampaan ilmaan. Jääskeläinen arvioi myös, että se työmaalla se tarkoittaisi koneiden ja laitteiden käyttökunnon seurantaa ja niiden toimintakyvyn tarkistamista mittaamalla aina ennen purkutyön alkua. Myös laitteissa olevien suodattimien tehoon tulisi mahdollisesti tarkennuksia.

Koulutus-, pätevyys- ja lupa-asiat pysyvät tärkeinä

Kun vaarallisen aineen kanssa ollaan tekemisessä, tekijällä täytyy olla osaamista tehtävään. Suomessa asbestipurkajalta vaaditaan suoritettua tutkinnon osa ammattitutkinnosta. Asbestipurkajia merkitään omaan rekisteriinsä ja asbestipurkuyritys on haettava toimintaansa lupaa. Luvan antaja on työsuojeluviranomainen, joka myös ylläpitää luparekisteriä. Tämä on Jääskeläisen mukaan toiminut hyvin.

Vaikka direktiivin käsittely on vasta alkumetreillä, osa eurooppalaisista ammattiliitoista tavoittelee selvästi tiukempaa linjaa.

”Tässä on tietysti parantamisen mahdollisuus olemassa. Jäsenmaat voivat saavuttaa turvallisemman työympäristön, niin tekijöille kuin loppukäyttäjille”, hän kommentoi.

Jääskeläinen pohtii:

”Kustannuspaineita saattaa syntyä laitteiden uusimisesta. Mutta se ei saisi olla terveyden eikä työturvallisuuden lähtökohdasta este. Tiukempi linja tarkoittaa myös sitä, että asiaan on panostettava enemmän, se on suunnitelmallisempaa ja se vaatii osaavaa työvoimaa tekemässä. Purkutyön suoritus on tarkkuuden myötä hitaampaa ja se aiheuttaa kustannuksia”.

Työympäristöasiantuntija on jo ehtinyt vuosia seurata onnistuneita direktiivejä matkalla Euroopasta Suomeen. Yksi mikä on erityisesti jäänyt hänen mieleensä, on kvartsipöly ja sen hallinnan vaikutukset, jotka ovat tuoneet pelkästään hyviä muutoksia kansalliselle tasolle.

”Toivottavasti saamme positiivisen ja tavoitteellisen työturvallisuuden parantumisen aikaan asbestidirektiivin muutoksen myötä”, hän lisää.

Tieto lisää tuskaa:

Vaikka kaikki asbestin muodot ovat kiellettyjä EU:ssa vuodesta 2005, asbestia löytyy edelleen vanhemmissa rakennuksissa. Kun asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan, esim. remontin yhteydessä, asbestikuituja vapautuu ilmaan ja hengitettyinä ne ovat vaarallisia.

Jopa 78 prosenttia jäsenvaltioissa todetuista työperäisistä syövistä liittyy asbestiin. Hengitettynä ilmassa leviävät asbestikuidut voivat johtaa esimerkiksi mesotelioomaan ja keuhkosyöpään, jolloin altistumisen ja taudin ensimmäisten merkkien välillä on keskimäärin 30 vuoden viive.

Arvioiden mukaan 4,1–7,3 miljoonaa työntekijää altistuu tällä hetkellä asbestille, joista 97 prosenttia työskentelee rakennusalalla ja 2 prosenttia jätehuollossa.

Lähde: Euroopan komissio.