EU:n budjettia tarkoitus kasvattaa vuoden 2020 jälkeen, haussa uusia tulonlähteitä

Komission tavoitteena on näillä näkymin sekä leikata menoja että luoda uusia, EU:n omia tulokanavia. Myös budjetin rakenteeseen suunnitellaan muutoksia.

EU:n viime vuosina sovittuihin uusiin tehtäviin kuten raja-valvontaan, puolustukseen, tutkimukseen ja siirtolaispolitiikkaan tarvittaisiin lisätuloja enintään 10 miljardia. Siitä pääosa katettaisiin uusilla tuloilla ja loput budjetin rakennetta uudistamalla.

Uusiksi tulonlähteiksi on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. 

Budjettikomissaari Günther Oettinger on ehdottanut uutta EU-veroa muovipakkauksille ja päästökauppajärjestelmä ETS:n tulojen tilittämistä jatkossa EU:lle. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt, että osalla yhteisöveroista rahoitettaisiin uutta euroalueen budjettia.

Rahoitusta olisi näillä näkymin tarkoitus leikata lähes kaikista ohjelmista, myös maataloudesta ja koheesiopolitiikasta sekä Euroopan sosiaalirahasto ESR:stä. 

Vain opiskelijoiden vaihto-ohjelma Erasmus+ ja Horisontti-tutkimusohjelma jäisivät leikkausten ulkopuolelle.

Edessä ovat myös päätökset jäsenmaiden maksuosuuksista. Saksa on alustavassa hallitussopimuksessaan kannattanut maksuosuutensa kasvattamista. Ranskassa puolestaan on ollut esillä ajatus, että maan maataloustukia voitaisiin leikata, jos rahat käytettäisiin EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomi ei ole luvannut lisärahaa.

Tällä hetkellä EU:n vuosibudjetin koko on n. 150 miljardia, joka on n. 1 % EU:n bruttokansantulosta.

Komission ehdotus monivuotiseksi budjetiksi on odotettavissa ensi toukokuussa.