Anni Marttinen

ekonomisti, SAK

SAK pitää tärkeänä, että EU:n elpymispaketista saatavat rahat investoidaan tulevaisuuden kasvua ja tuottavuutta edistäviin kohteisiin kaikissa EU-maissa. Näin voidaan varmistaa yhteiskuntientoimivuus ja ihmisten hyvä elämä. 

Elpymispaketista tulee investoida ennen kaikkea osaamiseen ja TKI-investointeihin (tutkimus, kehitys ja innovaatiot). Työllisyyspalveluita tulee kehittää niin, että muuttuva maailma ja koulutustarpeet huomioidaan. Muutosturvalla on tässä tärkeä rooli. Lisäksi tulee kehittää osatyökykyisten työllisyyspalveluita ja maahanmuuttajien henkilökohtaista ohjausta työllistymisessä sekä heidän koulutusmahdollisuuksiaan. Palkkatuki on tutkitusti hyvä keino lisätä maahanmuuttajien työllistymistä.  

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on oikein tunnistettu digitalisaation ja vihreän siirtymän mahdollisuudet suomalaiselle elinkeinoelämälle. SAK:n näkökulmasta näille aloille panostaminen on järkevää, mutta vaatii tiekarttojen lisäksi aitoja panostuksia ja toimenpiteitä. Hyvä esimerkki on suomalaiseen akkuklusteriin panostaminen Suomen Malminjalostus Oy:n kautta.

Elpymispaketti on poikkeuksellinen mahdollisuus investoida Suomessa ilmaston muutoksen torjumiseen ja hiilineutraaliuteen. Vihreään teknologiaan investoimalla Suomen on mahdollisuus kehittää kokonaan uusia toimialoja. 

Kestävän kasvun ohjelmassa tehdyt painotukset tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden osalta ovat oikeita, joskin kaipaavat lisää konkretiaa. 

Esimerkiksi vihreässä siirtymässä tulisi panostaa tutkimukseen, jossa selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää suomalaisen metsäteollisuuden ja bioenergiaa käyttävien energialaitosten ilmakehään päästämää hiilidioksidia. CCS-teknologiaa hyödyntäen hiilidioksidia voisi hyödyntää esimerkiksi synteettisten polttoaineiden raaka-aineena.

Tarvitaan myös konkreettisia selvityksiä siitä, miten voidaan tuottaa riittävä määrä vetyä kilpailukykyisesti. Mikäli elpymisrahaston varoja ohjataan esimerkiksi vedyntuotantoon, tulisi tätä tarkoitusta varten harkita uuden valtionyhtiön tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyrityksen (public private partnership PPP) perustamista, koska vedyntuotannon markkinaehtoisuuteen on vielä matkaa. Esimerkiksi mankala-periaatteella toimiva vedyntuotantoon erikoistunut yritys voisi palvella tehokkaasti suomalaista teollisuutta ja muuta elinkeinoelämää.

Toimialakohtaisissa hiilineutraaliustiekartoissa on arvioitava investointi- ja sähköntuotantotarpeiden lisäksi ilmastotoimien vaikutukset työllisyyteen sekä työntekijöiden osaamistarpeisiin. Näin varmistetaan, että murros on työntekijälle oikeudenmukainen. 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran SAK:n blogissa 28. tammikuuta 2021.