Pia Björkbacka

johtava asiantuntija, SAK

Euroopan komissio esitteli keväällä REPowerEU-suunnitelman vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamiin ongelmiin ja maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden häiriöihin. Suunnitelman tukena on rahoitus- ja lainsäädäntötoimia, joilla rakennetaan Euroopan tarvitsema uusi energiainfrastruktuuri ja -järjestelmä.

Suunnitelman keskeisiä teemoja ovat puhtaan energian tuottaminen ja energiantoimitusten monipuolistaminen ja energian säästäminen. Komissio on esimerkiksi ehdottanut, että uusiutuvan energian osuutta koskeva EU:n vuoden 2030 tavoite nostetaan nykyisestä 40 prosentista 45 prosenttiin.

Hiilen, öljyn ja kaasun korvaaminen teollisuusprosesseissa auttaisi vähentämään riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja siirtymään samalla puhtaampiin energialähteisiin sekä vahvistamaan teollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistä johtoasemaa. 

Sähköistämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton ansiosta teollisuus voisi säästää 35 miljardia kuutiometriä maakaasua vuoteen 2030 mennessä, mikä ylittäisi 55-valmiuspaketin tavoitteet. Suurimmat kaasuvähennykset eli lähes 22 miljardia kuutiometriä voitaisiin toteuttaa komission arvion mukaan ei-metallisten mineraalien, sementin, lasin ja keramiikan sekä kemikaalien tuotannossa ja jalostamoissa. Noin 30 prosenttia EU:n perusterästuotannosta odotetaan uusiutuvan vedyn ansiosta irtautuvan hiilestä vuoteen 2030 mennessä.

Energian säästäminen on halvin, nopein ja puhtain tapa vähentää riippuvuuttamme Venäjältä tuoduista fossiilisista polttoaineista. Energiankulutuksen vähentämiseen voivat osallistua niin kuluttajat ja yritykset eri teollisuudenaloilla.  Myös yksittäisillä toimilla on energiatehokkuutta myönteinen vaikutus hintoihin. Ne pienentävät energialaskuja, tekevät taloudesta häiriöitä paremmin kestävän ja nopeuttavat EU:n siirtymistä puhtaaseen energiaan.

Ay-liikkeeltä vihreä valo komission yleisiin tavoitteisiin

Euroopan ja Suomen ay-liike suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksen yleisiin tavoitteisiin ja tukee voimakkaasti sen halukkuutta vähentää EU:n energiariippuvuutta Venäjästä. Energian tuonnin vähentäminen on ensisijaisen tärkeää, jos haluamme lisätä energiaomavaraisuuttamme ja Putinin itsevaltaiseen hallintoon on kohdistuvaa painostusta, jotta se lopettaisi laittoman sodan.

EU:n ensisijaisena tavoitteena pitääkin olla energiatehokkuuden parantaminen, kiertotalouden lisääminen sekä uusiutuvien energialähteiden ja puhtaan vedyn käyttöönoton nopeuttaminen, koska nämä toimet auttavat vähentämään kaasuntuontiamme Venäjältä ja samalla vähentämään Euroopan kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatoimitusten monipuolistaminen ja kaasun riittävän varastoinnin varmistaminen tämän ja seuraavan talven ennakoinnissa on myös välttämätöntä, jotta EU:ta voidaan suojella lyhyen aikavälin energiapulalta.

Näiden tavoitteiden rinnalla pitää edistää EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimia kansalaisten ja työntekijöiden suojelemiseksi energian hinnannousun kielteisiltä vaikutuksilta. Vaikka REPower- tiedonannossa korostetaan suunnitelman oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden periaatteita sen EU-tason tavoitteet ja toimenpide-esitykset sosiaalisen kriisin välttämiseksi ovat vaatimattomia. Kaasun ja sähkön hinnat ovat nousseet jopa kymmenkertaisiksi kriisiä edeltäneeltä tasolta. Kansalaisten ja työntekijöiden suojelemiseksi olisi tehtävä enemmän, jotta lämmityksen ja sähkön hinnat eivät nousisi kohtuuttomiksi ja siirtymä puhtaaseen energiaan on turvattu. Yrityksiä ja kotitalouksia ei voi valitettavasti kuitenkaan täysin suojata hintojen nousulta. Lisäksi hintasignaali toimii myös tehokkaana kulutuksen vähentämisen houkuttimena.

Päästökaupan laajentamisen torppaamiselle ja sosiaalisen ilmastorahaston kasvattamiselle punainen kortti

Suomalainen ammattiyhdistysliike ei kannata Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n esittämää sosiaalisen ilmastorahaston kokoon kasvattamista eikä tieliikennettä ja rakennuksia koskevasta päästökauppajärjestelmästä luopumista.

SAK:n ja STTK:n mielestä energiamarkkinoiden toiminnan tarkistaminen ja määräaikainen windfall- ja solidaarisuusveron sekä hintakaton luominen on määräaikaisesti perusteltua, kunhan se suunnitellaan niin, ettei toiminta vähennä sähköntuotantoa. Myös Suomen hallituksen esitykset kolmesta keinosta hinnannousun hillitsemiseksi; sähkön alv-alennus, Kelasta haettava ”sähkötuki” sekä kotitalousvähennys suuria sähkölaskuja varten, ovat pääosin perusteltuja.