EU:n nuorisovuosi lähestyy loppuaan – mitkä ovat tärkeimmät opit? Tavoitteena oli vuoropuhelun lisääminen nuorten ja päättäjien välillä, nuorten osallistuminen ja heidän osallistamisensa sekä hyvien käytäntöjen kartoittaminen tulevaisuutta varten.

Tiistaina 6.12.2022 Euroopan parlamentissa järjestettiin teemavuoden päätösseminaari, jossa noin 700 nuorta ja nuorisoaktiivia tapasivat EU-päättäjien kanssa ja reflektoivat yhdessä, mitä vuosi toi mukanaan ja mitä kokemuksia kannattaa hyödyntää jatkossa.

”Euroopan nuorisovuosi on tuonut mukanaan uusia ideoita, uusia verkostoja, mutta myös uusia odotuksia. Uskon, että ne ovat täällä jäädäkseen. Tämä vuosi toimii ponnahduslautana uuteen aikakauteen, jossa nuoret ovat mukana muokkaamassa tulevaisuutta.”

Näillä sanoilla Mariya Gabriel, innovaatioista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari avasi teemavuoden päätöstapahtuman.

”Yksi Euroopan nuorisovuoden 2022 tavoitteista oli voimaannuttaa nuoria, mutta myös saada heidät tietoisiksi kaikista vaikutusmahdollisuuksista, joita on tarjolla eri jäsenmaissa. Tämä haaste säilyy, sillä meidän on tavoitettava myös maaseutualueilla asuvia ja erityisesti niitä nuoria, jotka eivät vielä ole aktiivisesti missään mukana”, Gabriel huomautti.

Toinen tavoite oli löytää tapoja tuoda nuorisonäkökulma osaksi päätöksentekoa.

”On paljon hyviä ideoita, mutta tarvitsemme myös nuoria toteuttamaan niitä ja parantamaan poliittista päätöksentekoa”, hän sanoi.

Erittäin suosittu ”Poliittinen vuoropuhelu” perustettiin komission ja eri puolilta Eurooppaa olevien nuorten yhteiskokouksina, joissa keskusteltiin kunkin komission jäsenen vastuualueeseen kuuluvista aiheista.

Vuoden aikana rakennettiin myös laajoja verkostoja ympäri Eurooppaa kansallisten nuorisokoordinaattorien avulla.

”Kaikki tämä yllä mainittu tärkeä työ tulee hyödyntää seuraavan teemavuoden aikana. Kuunnelkaa nuoria, ottakaa heidät mukaan ja tukekaa heitä kaikkialla”, komissaari painotti.

Tilaisuuteen osallistui myös Silja Markkula, Euroopan nuorisofoorumin puheenjohtaja, joka on suurin eurooppalaisia ​​nuoria edustavien nuorisojärjestöjen foorumi.

”Tämä vuosi on ollut Nuorisofoorumille loistava tilaisuus nostaa nuoria kiinnostavia aiheita EU:n asialistalle”, hän sanoi.

Markkulan mukaan teemavuodesta löytyy paljon hyvää sanottavaa.

”Monissa jäsenvaltioissa tapahtui myönteisiä asioita. Kansalliset nuorisoneuvostot otettiin esimerkiksi mukaan päätöksentekoon valtion tasolla. Sekin, että komissio avasi ovensa ja komissaarit toivottivat nuoria tervetulleeksi, oli hieno asia. Tämä dialogi olisi hyvä säilyttää”.

Ikävää on, että joissakin maissa hallitus ei huomioinut nuoria, eivätkä he saaneet rahoitusta tai heille kuuluvia mahdollisuuksia. Koska rahoituskanavia oli monta, rahaa ei ollut aina saatavilla ruohonjuuritasolla.

”Tähän on kiinnitettävä enemmän huomiota jatkossa”, Markkula huomautti.

Mitä Markkulan mielestä oli tärkein esitys vuoden aikana? Epäilemättä EU-tason nuorisotesti, joka perustuu EU:n nuorisostrategian ja Euroopan nuorison teemavuoden keskeisiin tavoitteisiin. Sen sisällyttäminen jokaiseen EU-lainsäädäntöön valmisteluvaiheessa, olisi erittäin tärkeää Markkulan mukaan.

”Testi toimisi ikään kuin vaikutustenarviointina, jossa testataan, miten lainsäädäntö vaikuttaa nuoriin. Jos lailla on kielteinen vaikutus, tarvitaan lieventäviä toimenpiteitä näiden vaikutusten käsittelemiseksi.
Lisäksi nuoria pitää ottaa mukaan nuoria koskevien ehdotusten laatimisessa”, hän painotti.

Tämä onkin Silja Markkulan viimeinen rutistus Euroopan nuorisofoorumin puheenjohtajana. Uusi puheenjohtaja, espanjalainen María Rodríguez Alcázar, astuu remmiin vuodenvaihteen jälkeen.

Nuorten näkökulma päätöksentekoprosesseissa

Nuorten näkökulman mukaan ottaminen päätöksenteossa ja heidän osallistamisensa heitä koskevissa päätöksissä on keskeistä teemavuoden jatkosuunnitelmissa.

Ruotsin sosiaali- ja terveysministeriön edustaja Petra Noreback toi keskusteluissa esille sen, että nuorisonäkökulman levittämistä eri politiikan aloille on erittäin tärkeää. Hän mainitsi Ruotsin yhtenä esimerkkinä.

”Olemme Ruotsissa erittäin ylpeitä 1960-luvulta lähtien jatkuneesta nuorten vuoropuhelusta ja siitä, että lainsäädäntötyössä lasten ja nuorten näkökulma huomioidaan lakiuudistuksissa”, hän sanoi.

”Ruotsin hallitus uskoo, että nuorisonäkökulma on otettava huomioon kaikissa päätöksissä, joilla on vaikutusta nuoriin – onko kyseessä sitten ilmastonmuutos, terveysasiat tai urheilu”, Noreback lisää.

Hän toteaa, että se voi olla käytännössä hankalaa, koska se asettaa päättäjille haasteita. Siksi suunnitteilla on nuorisopolitiikan valtavirtaistamista käsittelevä tapahtuma Ruotsin puheenjohtajuuskaudella Brysselissä kesäkuussa 2023.

”Meidän on varmistettava, että teemme kaikkemme tukeaksemme nuorten osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa, ja että arvostamme heidän panostaan poliittisessa päätöksenteossa”.

Parempia oppimiskokemuksia kaikkialla Euroopassa

Sabine Verheyen, saksalainen europarlamentaarikko (EPP) ja kulttuurivaliokunnan puheenjohtaja, painotti oppimiskokemuksia ja vaihto-ohjelmia omassa puheenvuorossaan.

”Nuorten teemavuosi ei ole ainoastaan lähtökohta nuorten paremmalle osallisuudelle ja osallistumiselle, vaan se on myös vuosi, jolloin voidaan pohtia EU:n tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksen ja kulttuurin rintamalla sekä nuorten liikkuvuuteen liittyviä asioita”, hän totesi.

Verheyen mainitsi Erasmus+ -ohjelman, jolle Euroopan parlamentin jäsenet varmistivat budjettilisäykset.

”Haluamme, että ohjelmat ovat yhä kattavampia. Edelleen uskotaan, että Erasmus on tarkoitettu vain yliopisto-opiskelijoille. Se on paljon enemmän. Ensimmäinen askel on ohjelmien saatavuuden laajentaminen”.

Hän uskoo vahvasti siihen, että mitä enemmän nuoret käyvät ulkomailla vaihdoissa, sitä enemmän he oppivat muiden eurooppalaisten elämästä sekä kieliä.

”Näin syntyy ymmärrys eurooppalaisuudesta. Tämä on tärkeää, jos haluamme toimia yhdessä Euroopan tasolla ja nähdä Euroopan unionin omanamme”, hän lisää. 

Tästä syystä perustettiin mm. matalan kynnyksen ohjelma, Discover EU-ohjelma, johon nuoret, joilla ei ole omaa järjestötaustaa, voivat osallistua ja päästä tekemisiin ulkomaalaisten nuorisojärjestöjen kanssa. ”Tarvitsemme parempia oppimiskokemuksia kaikkialla Euroopassa.”

Nuoret työmarkkinoilla

Silja Markkula tarttui tilaisuuteen ja kertoi myös monen nuorten kamppailuista työmarkkinoilla.

”Nuoret opiskelevat ja yrittävät löytää ensimmäisen työpaikan, ja samalla ehkä uuden itsenäisen kodin. Se ei ole aina helppoa, koska moni nuori voi jäädä tyhjän päälle, kun elämä mutkistuu. Tämä nähtiin pandemian aikana ja pandemian jälkeen Eurooppaan tuli sota”.

Mitä tarkoittaa olla nuori eurooppalainen pandemian ja sodan varjossa?
”Tätä asiaa pohdimme Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätösseminaarissa. Nuorten maailma on muuttunut radikaalisti. Konferenssissa nostettiin esille haasteet, kuten nuorten pääsy työmarkkinoille ja sosiaaliturvan piiriin”, hän toteaa.

Markkulan mukaan konferenssi tunnusti haasteet liittyen työelämään ja asunnottomuuteen, ja näistä annettiin myös useita suosituksia. Hän mainitsi mm. palkattomien harjoittelupaikkojen kieltämisen ja panostamisen nuorisotakuuseen, jotta nuorilla olisi todellisia mahdollisuuksia edetä elämässä.

”Eurooppalaiset ja nuoret ovat esittäneet näkemyksensä ja suosituksensa konferenssissa. Nyt pallo on EU:n instituutioilla. Nuorten vuosi saattaa olla loppumaisillaan, mutta varsinainen työ alkaa vasta nyt”, Markkula sanoi lopussa.

Keskustelussa käsiteltiin myös nuorten osallistumisen vahvistamista äänestysikää alentamalla.

Sabine Verheyen huomautti, että äänestysiän alentaminen ei itsessään riitä.  

”Tarvitaan kestäviä ratkaisuja, joilla nuoret saadaan osallistumaan ja kiinnostumaan poliittisista keskusteluista sekä mukaan päätöksentekoon. Siksi parlamentissa ollaan iloisia, että Euroopan nuorisofoorumi ja muut järjestöt ehdottivat nuorten vaikutustenarviointia välineeksi lainsäädäntöprosessissa. Tämä olisi tarpeellinen työkalu paitsi eurooppalaisessa, mutta myös paikallis- ja aluepolitiikassa”, Verheyen lausui.

Tarvitaan vaihtoehtoisia tapoja osallistua, se on selvää. Tosiasia on, että suuri osa vallasta on edelleen keskitetty päättäjille ja poliittisille puolueille.

Teemavuoden todellisia tuloksia täytyy mittailla kriittisesti

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUCin mukaan Euroopan nuorisovuosi ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Sitovaa lainsäädäntöä ei syntynyt vuoden päätteeksi. Nuorten osallistuminen päätöksentekoon tuntui myös monen ay-liikkeen nuorisoaktivistin mielestä valitettavasti pelkästään mukavalta harjoitukselta.

”Toivomme, että EU vie nopeasti eteenpäin laadukasta harjoittelua koskevaa lainsäädäntöä ja nuorisotestin täytäntöönpanoa pitäen mielessä, että ETUC myös näkisi mieluiten sukupolvitestin toiminnassa sen sijaan, että se rajoittuisi vain nuoriin”, ETUCin neuvonantaja ja nuorisovastaava Lucie Susova kommentoi teemavuoden saldoa.

Hän huomauttaa myös, että ympärivuotinenkaan teemavuoden viestintä ei tavoittanut kaikkia nuoria, eikä vuosi vaikuttanut myönteisesti niihin nuoriin, jotka ovat erityisesti laadukkaamman työn tarpeessa.

Tallenne Euroopan nuorisovuoden päätösseminaarin keskusteluista on katsottavissa täältä.

Euroopan teemavuosi pähkinänkuoressa:

• EU:n jäsenvaltioissa järjestettiin yli 8500 tapahtumaa ja aktiviteettia  
• Vuoden aikana lanseerattiin useita innovatiivisia nuorten osallistumismuotoja, kuten Voices-alusta, joka antoi nuorille mahdollisuuden ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään EU:n politiikoista ja tulevaisuudesta. Muiden aloitteiden ohella nuorisodialogi mahdollisti nuorten tapaamisen komission jäsenten kanssa.
• Monet Euroopan nuorisovuoden toiminnoista jatkuvat myös vuonna 2023.