Tämä on se viesti mikä kuuluu parlamentista, jossa viisi esittelijää on valmistellut mietinnön perussopimusten muuttamisesta. Parlamentin esittelijät pyytävät neuvostoa avaamaan valmistelukunnan perussopimusten muutosten valmistelemiseksi.

Euroopan parlamentin perussopimusten tarkistusehdotuksia esittävät parlamentin jäsenistä Guy Verhofstadt (Renew, Belgia), Sven Simon (EPP, Saksa), Gabriele Bischoff (S&D, Saksa), Daniel Freund (Vihreät/EFA, Saksa) ja Helmut Scholz (Vasemmisto, Saksa). Kyseiset varjoesittelijät kertoivat mietinnön keskeisistä kohdista lehdistötilaisuudessa keskiviikkona 13.9. Samana päivänä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti #SOTEU-puheensa ja paljasti näkemyksensä EU:n laajentumisesta.

Guy Verhofstadtin mukaan muutos on tarpeellinen, kun Euroopan unioni valmistautuu tulevaa EU:n laajentumista varten. Hän painotti, että esittelijöiden työ on laaja, ja tähän sisältyy mm. 11 valiokuntalausuntoa. Yhteensä puhutaan yli sadasta perussopimusten artiklasta.

”Tämän uudistuksen keskeisempiä elementtejä on valmistella unionia laajentumista varten ja saada muutosta yksimielisyyteen perustavaan päätöksentekoon, joka edelleen on käytössä unionin sisällä monella politiikka-alueella”, hän selittää.

Elämme muuttuneessa maailmassa

Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut 16 vuotta, ja maailma on muuttunut sen jälkeen.

”Monet viimeaikaiset tapahtumat ja kriisit pakottavat meidät miettimään muutosta”, sanoo Sven Simon.

Simon painottaa, että uudistamistyön taustalla on mm. unionin tarve olla toimintakykyinen ja demokraattisesti vastuullisempi.

”Meidän on poistettava veto-oikeudet ja tarpeeton byrokratia. Meidän on myös suojeltava oikeusvaltioperiaatetta ja kansallisia perinteitä. Haluamme varmistaa, että kansalaisten ääni kuullaan, kun komissio ja komission puheenjohtaja valitaan. Emme voi kirjoittaa sopimukseen periaatteita liittyen komission johtavaan ehdokkaaseen, mutta haluaisimme tehdä enemmän myös tämän eteen”, hän lisää.

Bishoffin mukaan tarve perussopimusten muuttamisesta on pitkälti linjassa von der Leyenin ”Unionin tila”-puheen kanssa. Kyseessä on kunnianhimoinen tehtävä. Hanke, joka jonkun silmissä saattaa tuntua utopistiselta. Ajankohta on kuitenkin oikea.

”Tärkeää olisi, että neuvosto ei välttele päätöstä asettaa valmistelukunta. Tätä myös komission puheenjohtaja korosti puheessaan. Meidän on vahvistettava demokratiaa Euroopassa, vahvistettava sosiaalista Eurooppaa ja sen toimintakykyä. Tämä on yhdistänyt meitä tähänkin asti, joten teemme työtä ehdotuksen parissa”, hän totesi.

Työ perustuu vahvasti Euroopan tulevaisuuskonferenssiin, joten muistio on samalla tiivis yhteenveto siitä, millaisia toiveita kansalaiset ovat esittäneet.  

”Olemme tilivelvollisia kansalaisille ja meidän on vastattava heidän toivomuksiinsa. Sitä varten konferenssin keskeiset painopisteet on kerätty raporttiimme. Samaan aikaan vahvistamme sosiaalista Eurooppaa asettamalla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ytimeen, myös osallistavien työmarkkinoiden ja oikeudenmukaisten työolojen osalta,” Bishoff lisäsi.

Helmut Scholz on esittelijöistä ehkä varovaisin. Hän pitää uudistuksen mahdollisuutena vastata äärioikeiston nousuun, mutta myös kasvavaan yleiseen tyytymättömyyteen Euroopassa.

”Poliittinen kehityssuunta kansallisissa jäsenvaltioissa on huolestuttava. Äärioikeistopuolueet ja -voimat ovat lisääntymässä Euroopassa, ja nämä eivät jaa ajatustamme yhdistyneestä Euroopasta. Jos sosiaalista ulottuvuutta ei sisällytetä peruslakiin, sosiaalisten ja taloudellisten kysymysten välinen kuilu syvenee.”

Vasemmiston puolueryhmä mm. esittää, että äänestysrakennetta ei muuteta unionin puolustuskysymyksien osalta, koska se on sisällytetty perussopimuksiin.  

Kriisit, sodat ja muut modernit uhat

Sota Ukrainassa on lisännyt huolta myös siitä, ettei unioni pysty toimimaan tarpeeksi nopeasti tilanteen niin vaatiessa. Valtuuksia puuttuu.

”Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen olemme nähneet tuskallisesti, kuinka yksittäinen jäsenvaltio voi kerta toisensa jälkeen kiristää muun unionin jäseniä ja voi oman edun tavoitteluna pyytää lisämyönnytyksiä. Tämä osoittaa lähinnä sitä, että samaan aikaan kuin Ukrainassa tapahtuu sotarikoksia, on yksimielinen äänestäminen unionille turvallisuusuhka”, Daniel Freund totesi.

Verhofstadt huomautti, että unioni ei pysty tällä hetkellä päättämään 12. pakotepaketista tämän takia.

Asia siirtyy seuraavalle vaalikaudelle

Neuvostossa tarvitaan yksinkertainen enemmistö, jotta se voi aloittaa keskustelun tästä asiasta. Se vaatii 14 jäsenvaltion hyväksynnän.

Mikäli neuvosto päätyy avaamaan valmistelukunnan perussopimusten muutosten valmistelemiseksi, se tapahtuisi vasta EU-vaalien jälkeen. Uusi parlamentti ja komissio on saatava valmisteluihin mukaan. Esittelijöiden mielestä tämä olisi realistinen aikataulu.

”Olen melko varma, että enemmistö toivoo muutosta EU:n laajentumisen valossa. Jos puhumme esimerkiksi 30 tai 35 jäsenvaltion unionista, se lisää veto-oikeuksien käyttöä ja mahdollisia pattitilanteita entisestään”, Guy Verhofstadt kommentoi.

Puheenjohtajamaa Espanjalla on vuoden loppuun asti aikaa päättää neuvottelujen aloittamisesta uusien EU-ehdokasmaiden kanssa. Siinä esittelijät näkevät mahdollisuuden myös aloittaa keskustelut unionin perustamissopimusten tarkistamisesta. Keskustelut on avattu jo seuraavan EU-puheenjohtajamaan Belgian kanssa.

Mietinnöstä on taatusti odotettavissa kiivaitakin keskusteluja, mutta se ei näytä huolettavan esittelijöitä. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta keskusteli mietinnöstä 14.9. ja valiokunta äänestää siitä lokakuussa. Parlamentin täysistuntoon se tulee marraskuussa.