Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuun täysistunnossaan Euroopan unionin vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen. Parlamentti sinetöi hyväksynnällään myös oikeusvaltioperiaatteen kytkemisen EU-varoihin ja vaati samalla, että oikeusvaltiomekanismi tulisi ottaa käyttöön heti vuoden 2021 alusta alkaen.

Jäsenmaat vastuuseen oikeusvaltiorikkomuksista

Uusien oikeusvaltioperiaatetta koskevien sääntöjen mukaan jäsenmaa voi menettää EU-rahoitustaan, jos niissä todetut oikeusvaltioperiaatteen rikkomukset vaarantavat EU-varojen hallinnoinnin. Tarkoitus on, että jäsenmaan hallinto joutuu vastuuseen, eivätkä tilanteessa kärsi EU-rahoituksen edunsaajat kuten esimerkiksi tutkijat, yritykset ja kansalaisjärjestöt.

Mekanismi toimii siten, että jos komissio toteaa oikeusvaltiorikkomuksen tai riskin, se esittää mekanismin käyttöönottoa kyseisen jäsenmaan hallitusta vastaan ja EU-maksujen leikkaamista tai jäädyttämistä jäsenmaalta. Neuvoston eli jäsenmaiden on vahvistettava toimenpiteet määräenemmistöpäätöksellä. Yksittäinen jäsenmaa ei siis voi estää toimenpiteitä.

Budjettineuvottelut maaliin täpärästi

Budjettineuvottelut, joihin liittyi myös sopimus EU:n elvytysvaroista, olivat jäsenmaille erityisen vaikeat, sillä Puola ja Unkari kieltäytyivät hyväksymästä rahoituksen kytkemistä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Jäsenmaat kuitenkin löysivät joulukuun huippukokouksessaan ratkaisun tilanteeseen ja Puolan ja Unkarin hyväksymään budjettisovun sopimalla, että komissio ei voi alkaa soveltaa oikeusvaltiomekanismia ennen EU-tuomioistuimen arviota. Tämä käytännössä viivästyttää mekanismin ottamista käyttöön.

Parlamentin mielestä mekanismi on otettava käyttöön heti tammikuun alusta alkaen, koska parlamentin ja neuvoston välisessä, oikeudellisesti sitovassa sopimustekstissä todetaan niin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on vakuuttanut parlamentille näin tapahtuvan.