Koronakriisin myötä EU on pyrkinyt lisäämään jäsenmaiden taloudellista liikkumavaraa, varmistamaan jäsenmaiden lainansaannin ja investoinnit ja siten myös turvaamaan työpaikkoja. Ensimmäiset laajemmat tukitoimet komissio julkaisi maaliskuun puolivälissä.

Monet jäsenmaat ovat ottaneet tai ovat ottamassa käyttöön erilaisia budjettitoimenpiteitä meneillään olevan kriisin lieventämiseksi, ja julkisen talouden alijäämät kasvavat. EU-toimien mahdollistama laajempi taloudellinen liikkumavara voi auttaa jäsenmaita esimerkiksi tukemaan terveydenhuoltojärjestelmiään paremmin.

Poikkeussääntöjä käyttöön

Jäsenmaat voivat muun muassa poiketa budjettivaatimuksista, joita niihin tavallisesti sovelletaan. Poikkeukselliset finanssipoliittiset tukitoimet ovat käytössä ensimmäistä kertaa. Myös euromaita sitovat velka- ja alijäämäsäännöt on mahdollista ylittää. Jäsenmailla on myös mahdollisuus käyttää valtiontukia tavallista joustavammin yritysten tukemiseksi.

Lisäksi komissio on perustanut mm. pk-yritysten ja terveydenhuoltoalan tukemiseksi erityisen investointialoitteen.

Aloitteeseen liittyen myös Euroopan unionin eri rahastoja on valjastettu koronakriisin hoitamiseen. Jäsenmaat voivat käyttää rahoitusta tavallista joustavammin, ja ne voivat esimerkiksi siirtää varoja kolmen tärkeimmän koheesiorahaston (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja koheesiorahasto) välillä, eri alueluokkien välillä ja myös rahastojen eri painopistealueiden välillä.

Euroopan keskuspankki on käynnistänyt arvopaperien osto-ohjelman, jonka tarkoitus on helpottaa valtioiden ja yritysten maksukykyä. Euroopan investointipankki on ehdottanut maaliskuussa omaa rahoituspakettiaan.

Elvytyspaketti ja SURE-lainoitusohjelma

Huhtikuun lopun huippukokouksessaan jäsenmaat hyväksyivät kolmiosaisen rahoituspaketin, johon kuuluvat euromaiden kriisirahaston (EVM) lainoitus terveydenhuoltokulujen kattamiseksi, Euroopan investointipankin 200 miljardin euron yritystakaukset ja sadan miljardin euron SURE-lainoitusohjelma.

SURE on tarkoitettu ehkäisemään työttömyyttä koronaviruskriisin aikana, ja sen kautta jäsenmaat voivat saada edullista lainaa kattamaan työajan lyhentämistä koskevien julkisten ohjelmien kustannuksia, jotta voidaan välttää irtisanomisia.

Samassa huippukokouksessa jäsenmaat sopivat myös, että luodaan elvytysuunnitelma ja elvytysrahasto, jotka kytketään EU:n budjettiin ja monivuotiseen rahoituskehykseen. Komissio antanee näistä ehdotuksensa toukokuun alussa.

Komissiolta on tullut huhtikuussa myös etenemissuunnitelma koronaan liittyvien rajoitustoimien hallituksi purkamiseksi.

Mepit haluavat solidaarisuusrahaston

Parlamentti on antanut tukensa EU:n kriisitoimille siinä tahdissa kuin se on niitä käsiteltäväkseen saanut. Lisäksi Euroopan parlamentti on vaatinut mittavaa elvytys- ja jälleenrakennuspakettia, joka olisi osa EU:n monivuotista budjettia. Tarvittavat investoinnit tulisi parlamentin mukaan rahoittaa olemassa olevien välineiden lisäksi myös EU:n joukkovelkakirjoilla. Mepit eivät kuitenkaan halua olemassaolevan velan yhteisvastuullistamista.

Lisäksi parlamentti on vaatinut erityisen EU:n korona-solidaarisuusrahaston perustamista. Rahastolla tuettaisiin jäsenmaiden terveydenhuoltoja kriisin aikana sekä terveydenhoitoinvestointeja kriisin jälkeen. Mepit ovat vaatineet myös pysyvän eurooppalaisen työttömyysturvan jälleenvakuutusjärjestelmän käyttöönottoa. Komissio on ilmoittanut työstävänsä kyseistä aloitetta.

Komission koontisivusto – EU:n toimet koronakriisissä

Talouteen ja työllisyyteen liittyvät EU:n tukitoimet

Aikajana EU:n toimista koronakriisissä