EU:n rahankäyttösuunnitelmat seuraaville seitsemälle vuodelle julki

Komissio ehdottaa EU:n budjetiksi vuosille 2021–2027 hieman aiempaa suurempaa rahasummaa. 

Ehdotuksen mukaan EU:ssa olisi tarkoitus käyttää aiempaa enemmän rahaa muun muassa rajavalvontaan, sisäiseen turvallisuuteen ja puolustukseen. 

Rahoitus tuplattaisiin myös opiskelijoiden liikkuvuusohjelma Erasmus+:ssa  ja Euroopan solidaarisuusjoukoissa, joka on nuorten vapaaehtoistyön EU-ohjelma. 

Tulevan EU-budjetin koko olisi 1,11 % EU:n 27 jäsenmaan bruttokansantulosta (BKTL). Nykyisellä rahoituskaudella luku osuus on ollut hieman pienempi, 1,0 % BKTL:sta. EU:n budjetin suuruus on kuitenkin vaatimaton verrattuna esimerkiksi jäsenmaiden budjetteihin. 

Iso-Britannian EU-ero näkyisi aiempaa hieman suuremmassa budjetissa siten, että nettomaksajamaiden maksuosuudet kasvaisivat. Myös Suomen maksuosuus olisi kasvamassa. 

Myös säästöjä haetaan. Näin on koko budjetin suurimmissa menoerissä eli maatalouspolitiikassa ja alue- ja rakennepolitiikassa, joista molemmista leikattaisiin noin viisi prosenttia.  Alue- ja rakennepolitiikalla tuetaan jäsenmaiden köyhempiä alueita kuten esimerkiksi syrjäseutuja. Euroopan sosiaalirahasto ESR olisi niin ikään leikkausten kohteena. 

Uutuutena komissio ehdottaa, että EU-tukia voisi vähentää sellaisilta jäsenmailta, jotka eivät noudata oikeusvaltioperiaatetta. Rahoituksen vähentämisestä päättäisivät jäsenvaltiot, eikä päätöksen tarvitsisi olla yksimielinen. Tietty määräenemmistö riittäisi. 

EMU:n kehittämiseksi ja euroalueen vakauden lisäämiseksi talousarviossa on kaksi ehdotusta: uusi, taloudellista ja teknistä tukea antava ohjelma jäsenmaissa tehtäviä uudistuksia varten sekä lainapohjainen euroalueen tasausjärjestelmä. Tasausjärjestelmän lainoilla tarjottaisiin ylimääräistä taloudellista tukea silloin, kun jäsenmaan julkinen talous on tiukoilla. 

Tulopuolella komissio ehdottaa, että EU hankkisi uusia tuloja päästökauppajärjestelmän ja uuden, parhaillaan tekeillä olevan yhtiöveropohjan avulla. 

Lisäksi rahaa halutaan kerätä kannustamalla jäsenmaita muovinkierrätykseen: kierrättämättömästä muovista jäsenmaa joutuisi maksamaan 80 senttiä kilolta.  

Näillä uusilla varoilla voitaisiin komission mukana kattaa budjetista jopa 12 prosenttia.

Euroopan ay-järjestö ETUC arvostelee komission ehdotusta leikata Euroopan sosiaalirahaston varoja. ETUC myös muun muassa haluaisi lisää EU:n omia tulonlähteitä ja komission ehdotusta suuremman budjetin. Näin paikattaisiin brexitin jättämää aukkoa ja varmistettaisiin sosiaaliohjelmien rahoitus. 

Päätöksen pitkän aikavälin budjetista tekevät jäsenmaat, mutta Euroopan parlamentin on ensin hyväksyttävä se. 

Valmista pitäisi olla jo keväällä 2019, mutta neuvottelut voivat kestää selvästi pidempään.