Maria Häggman

Kansainvälisten asioiden päällikkö, STTK

Sosiaalisten oikeuksien toteutuminen Euroopassa on tärkeä osa pandemiasta elpymistä ja taloustaantumasta. Elvytyksen yhteydessä teemme myös siirtymää kohti ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestävää tulevaisuutta. Johdonmukaisen kehityksen ja demokratian turvaamiseksi on välttämätöntä, että siirtymä koetaan oikeudenmukaiseksi ja kansalaiset pysyvät muutoksessa mukana.

Euroopan sosiaalista hyvinvointia vahvistamaan luotu niin sanottu sosiaalisten oikeuksien pilari julkistettiin alun perin Göteborgin huippukokouksessa vuonna 2017. Se sisältää 20 periaatetta sosiaalisen Euroopan kehittämiseksi. Nykyinen komissio on etenemässä toteuttamisessa sanoista tekoihin ja on esitellyt konkreettisen toimenpide- ja lainsäädäntöohjelman pilarin tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Komissio esittää jäsenmaille kolmea yhteistä tavoitetta kuluvalle vuosikymmenelle. Ne ovat työllisyyden parantaminen, osaamisen kehittäminen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Tavoitteisiin liitetään suunnitelmassa konkreettiset mittarit, joiden kehitystä seurataan eurooppalaiseen talouden ohjausjaksoon liitetyn sosiaalisen pistekortin avulla.

Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma sisältää myös muita toimia ja lainsäädäntöaloitteita työelämän, tasa-arvon, osaamisen ja sosiaaliturvan osalta. Niiden joukossa ovat esimerkiksi ajankohtaiset direktiiviesitykset oikeudenmukaisista vähimmäispalkoista Euroopassa ja palkka-avoimuudesta.

Suunnitelmassa jäsenmaille määritellään yhteinen Euroopan laajuinen 78 prosentin työllisyystavoite. Se halutaan saavuttaa panostamalla erityisesti naisten ja nuorten työllisyyteen sekä vahvistamalla osaamista. Osaamista vahvistamalla varmistetaan, että tulevaisuuden työntekijöillä on riittävät edellytykset selviytyä työelämässä. Aikuisten digitaalisten perustaitojen parantamisen ja toisen asteen koulutuksen suorittaneiden määrän osalta asetetaan konkreettisia tavoitteita. 60 prosenttia aikuisväestöstä tulisi saada osallistumaan koulutukseen vuosittain.

Komissio haluaa myös sitouttaa jäsenmaat köyhyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn sekä lapsiköyhyyden vähentämiseen. Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien EU-kansalaisten määrää halutaan pienentää vähintään 15 miljoonalla henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Uusi järjestelmä tukemaan työllisyyttä

Ohjeisiin kytketään myös erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, kuten EU:n elpymis- ja palautumistukiväline ja sosiaalirahasto plus. Ohjelman tarkoitus on auttaa jäsenmaita siirtymään koronakriisissä käytetyistä työllisyyttä tukevista toimista uuteen, työllisyyttä edistävään kasvuun. Käytännössä jäsenmaita pyydetään laatimaan suunnitelma, jonka pitäisi sisältää palkkauskannustimia ja yritystukea, panostuksia osaamiseen ja uudelleenkoulutukseen sekä työvoimapalvelujen tukemista. Erityisesti suunnitelmassa pitäisi panostaa nuoriin ja pandemiassa eniten kärsineisiin sektoreihin.

Eurooppa neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Portugali järjestää toukokuussa jatkoa vuonna 2017 Göteborgissa pidetylle sosiaalisten oikeuksien huippukokoukselle. Jäsenmaiden on tarkoitus siellä linjata, miten pandemian jälkeistä elvytystä voidaan vahvistaa sosiaalisilla toimilla ja oikeudenmukaisella siirtymällä vihreään talouteen. Kokous on jäsenmaille näytön paikka. Konkreettiset yhteiset linjaukset edellyttävät niiltä vahvaa sitoutumista Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseen.

Kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu STTK:n blogissa 5. maaliskuuta 2021.