Siirry sisältöön
In English

EU:n tulevaisuutta linjataan nyt

Koronatilanteen varjoon on jäänyt yksi istuvan komission kauden keskeisimmistä kärkihankkeista – Konferenssi Euroopan tulevaisuudesta. Eurooppa-päivänä 9.5.2020 käynnistynyt tulevaisuustyöskentely on sarja keskusteluja, joita järjestetään eri muodoissa kaikissa Euroopan maissa. Keskustelujen tavoitteena on kutsua kansalaiset ideoimaan ja pohtimaan, miten Euroopan unionia tulisi kehittää. Hanke on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen.

Keskustelua käydään verkkoalustalla ja käytännössä jokaisella EU-kansalaisella on mahdollisuus tuoda näkemyksiään päättäjien tietoon kevään 2022 loppuun mennessä. Konferenssi on erinomainen tilaisuus viedä myös suomalaisille tärkeitä painopisteitä EU-agendan ytimeen.

Suoran kansalaisosallistumisen rinnalla järjestetään myös kansalaispaneeleja, eli keskusteluja, joihin valitaan edustajia kaikista EU-maista. Teemat paneeleihin nousevat verkkoalustan kautta ja ovat kansalaisten ja muiden toimijoiden sinne rekisteröimiä. EU-instituutioiden lisäksi myös muut toimijat, jotka haluavat osallistua tulevaisuus-keskusteluun voivat järjestää omia tapahtumiaan ja rekisteröidä ne verkkoalustan kautta osaksi tulevaisuuskeskustelua.

Suomessa esimerkiksi valtioneuvosto ja eduskunta ovat järjestäneet omat tulevaisuus-kiertueensa. Eurooppalainen Suomi ry:n Euroopan Suunta -kampanja taas on esimerkki kansalaisyhteiskunnan mahdollistamasta keskustelusta. STTK on Euroopan Suunta -kampanjan yhteistyökumppani yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Suomen kohtaamat haasteet ovat pitkälti kansainvälisiä 

Tulevaisuuskeskustelun verkkoalustan käytettävyys antaa paljon toivomisen varaa. Siitäkin huolimatta on tärkeää, että myös suomalaiset osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin, sillä ne käytännössä linjaavat Euroopan unionin kehittämistä tulevaisuudessa. Jos emme osallistu, meille tärkeät näkökulmat jäävät uupumaan eurooppalaisesta keskustelusta.

Euroopan unioni on suuressa murroksessa ja Suomi osana sitä. Monet kohtaamistamme haasteista ovat kansainvälisiä ja vaativat ensisijaisesti EU-tason toimia. Kehitystarpeita on valtavasti ja vaadittavien uudistusten tahti kiihtyy. Palkansaajien kannalta yksi tärkeimmistä teemoista on keskustelu sosiaalisen Euroopan kehityksestä, kuten myös oikeudenmukainen siirtymä digitaaliseen ja ilmastoneutraaliin talouteen.

Saksan uusi hallitus linjaa myös EU:n tulevaisuustyötä 

Digitalisaatio ja ilmastonmuutos ovat eniten keskustelua herättäneiden aiheiden joukossa myös verkkoalustalla, kansalaispaneeleissa sekä jäsenmaiden kesken. Saksan uusi hallitus linjasi hiljattain ohjelmassaan, että tulevaisuuskonferenssin tulisi johtaa perussopimusten muutoksiin ja liittovaltiokehitykseen. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, eikä suinkaan ristiriidaton.

Hankalan tavoitteesta tekee se, että EU:n mahdollisuus suunnata kehitystä pohjautuu työnjakoon jäsenmaiden kanssa, joka määritellään juuri perussopimuksissa. Jos jäsenmaat ja kansalaiset haluavat, että EU toimii tehokkaammin, on tarkasteltava, minkälainen toimivalta unionilla asiassa on. Tarpeen vaatiessa toimivaltaa on lisättävä, mikä taas vähentää jäsenvaltioiden toimivaltaa. Perussopimusten muutos vaatii aina hyvin laajan yhteisymmärryksen jäsenmaiden kesken. Suomen hallituksen viime vuonna valmistuneessa EU-selonteossa linjattiin, ettei perussopimusten tarkistaminen ole ajankohtaista. Tulevaisuuskeskustelua rajoittaa kuitenkin merkittävästi tällaisen mahdollisuuden poissulkeminen ennakkoon. Yhteisiä ratkaisuja vaaditaan nimittäin myös alueilla, jossa EU:lla ei ole toimivaltaa. Toisaalta on myös alueita, joissa EU:n nykyiset säännöt eivät enää vastaa nykypäivän tarpeita.

Taloussääntöjen uudistaminen virstanpylväs sosiaalisten oikeuksien toteutumiseksi

Tällä hetkellä ajankohtainen taloussääntöjen uudistamiskeskustelu on hyvä esimerkki siitä. Komissio kuulee parhaillaan jäsenmaita aiheesta ja myös STTK on esittänyt omat avauksensa taloussääntöjen uudistamiselle. Suomessa on käyty aiheesta ilahduttavan vilkaista keskustelua viime viikkoina.

Tulevaisuuskeskustelun ja taloussääntöjen uudistamisen myötä eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitkäaikainen tavoite eli niin sanotun sosiaalisen protokollan liittäminen perussopimukseen on jälleen ajankohtainen. Sen tarkoituksena on varmistaa, etteivät taloudelliset vapaudet EU-oikeudessa olisi ensisijaisia perustavanlaatuisten sosiaalisille oikeuksille ja sosiaalisen kehitykselle, joihin kuuluu myös työelämän oikeudet ja järjestäytymisoikeus. Oikeus taloudelliseen toimintaan ei myöskään saisi johtaa kansallisten sosiaali- tai työllisyyslakien tai käytäntöjen rikkomiseen.

Myös suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat tukeneet ETUC:n yhteistä tavoitetta. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että juuri tässä työssä kunnioitetaan EU:n nykyisen toimivallan puitteita. Erityisesti hyvin toimivan suomalaisen toimivan sosiaaliturvajärjestelmän suojaaminen on suomalaisille palkansaajille tärkeä tavoite.

Muita työelämän näkökulmasta tärkeitä aiheita ovat tavoite täystyöllisyydestä, eriarvoisuuden kasvun torjuminen, työehtosopimisen edistäminen, tasa-arvon edistäminen sekä syrjinnän ehkäisy. Unohtamatta työhyvinvointia. Nämä teemat ovat mitä ajankohtaisimpia Suomessa, mutta niihin kaikkiin liittyy EU-jäsenyytemme myötä myös eurooppalainen näkökulma. Ratkaisut eivät siis löydy vain kansallisesta keskustelusta, vaan muiden jäsenmaiden kanssa käydyistä yhteisistä keskusteluista. EU voi tuoda myös työelämän kansalliseen kehittämiseen tarpeellista buustia, mistä palkka-avoimuuden edistäminen on erinomainen esimerkki.

Selvää on, että tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen tulee vaatimaan enemmän ja enemmän keskustelua EU:n yhteisen kehityksen suunnasta. Tätä keskustelua ei myöskään voida käydä joko kansallisesti jokaisessa jäsenmaassa tai keskitetysti Brysselissä. Keskustelua tulee käydä myös aktiivisesti jäsenmaiden välillä. Konferenssi Euroopan tulevaisuudesta on puutteistaan huolimatta askel oikeaan suuntaan, avoimuuden ja kansalaiskeskustelun lisäämiseksi. Varmistetaan yhdessä, että suomalaisten ääni kuuluu siinä!

Lue lisää Euroopan tulevaisuuskonferenssista täältä.

Maria Häggmanin kuva: STTK.