Siirry sisältöön
EU-kansalaiset ovat entistä enemmän huolestuneita inflaatiosta ja korkeista elinkustannuksista. Tämä selviää kevään 2025 Eurobarometri-kyselystä. Kuva: iStock.

EU:n tulisi toimia yhtenäisemmin globaalien haasteiden kohtaamiseksi

Uudessa Eurobarometri-kyselyssä korostuu toive EU:n suuremmasta roolista kansalaisten suojelemiseksi globaaleilta kriiseiltä ja turvallisuusriskeiltä. Taloudellinen tilanne on yhä useiden EU-kansalaisten suurin huolenaihe. EU-myönteisyys kansalaisten keskuudessa on pysynyt korkeana.

Puolustus ja turvallisuus ovat niin kaikkien EU-kansalaisten kuin suomalaistenkin mielestä tärkeimpiä politiikan painopisteitä tällä hetkellä. Kyselyyn osallistuneista suomalaisista 84 % ja 66 % kaikista vastaajista EU:ssa haluaa EU:n ottavan suuremman roolin kansalaisten suojelemiseksi maailmanlaajuisilta kriiseiltä ja turvallisuusriskeiltä. Toive suojelusta ja toimista on erityisen vahva nuorten vastaajien keskuudessa. Tämä selviää kevään 2025 Eurobarometri-kyselystä*.

Talouskysymykset ja inflaatio huolenaiheiden kärjessä

Talous- ja turvallisuuskysymykset ovat keskiössä, kun tarkastellaan aiheita, joita kansalaiset haluavat Euroopan parlamentin käsittelevän ensisijaisesti. Neljä kymmenestä eurooppalaisesta mainitsee inflaation, hintojen nousun ja elinkustannukset (43 %), joita seuraavat EU:n puolustus ja turvallisuus (31 %), köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta (31 %) sekä talouden tukeminen ja uusien työpaikkojen luominen (29 %).

Suomalaisten päällimmäisinä prioriteetteina korostuvat EU:n puolustus ja turvallisuus (50 %), tuki taloudelle ja uusien työpaikkojen luominen (40 %), ilmastotoimet (33 %) sekä demokratia ja oikeusvaltioperiaate (32 %).

Inflaatio, hintojen nousu ja elinkustannukset ovat tärkein prioriteetti kaikissa ikäryhmissä EU-tasolla, ja eniten näitä priorisoidaan Portugalissa (57 %), Ranskassa (56 %), Slovakiassa (56 %), Kroatiassa (54 %) ja Virossa (54 %).

Kolmannes EU-kansalaisista uumoilee elintasonsa laskevan seuraavan viiden vuoden aikana, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän koko EU:ssa kuin kesä-heinäkuussa 2024. Tämä pätee erityisesti 53 prosenttiin ranskalaisista vastaajista (+8 prosenttiyksikköä) ja 47 prosenttiin saksalaisista (+15 prosenttiyksikköä). Suomalaiset näkevät tilanteen hieman EU:n laajuista keskiarvoa valoisampana: 22 % suomalaisvastaajista odottaa elintasonsa laskevan, kun taas neljännes (25 %) odottaa sen nousevan.

Rauha ja demokratia EU:n ydinarvoina

Kriisiaikoina kansalaiset odottavat EU:lta määrätietoisia toimia ja ratkaisuja. Kun EU nähdään yhtenäisenä ja tuloksia tuottavana, kannatusluvut ovat korkealla – kuten tällä hetkellä. Puolet kaikista vastaajista (50 %) suhtautuu EU:hun myönteisesti. Viimeisen vuosikymmenen aikana tämä luku on ollut korkeampi vain kerran, Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022 (52 %).

Kun tarkastellaan arvoja, joita eurooppalaiset haluavat Euroopan parlamentin puolustavan, kärjessä ovat rauha (47 % suomalaisista, 45 % kaikista), demokratia (40 % suomalaisista, 32 % kaikista) ja ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja maailmanlaajuisesti (28 % suomalaisista, 22 % kaikista). Tämän kysymyksen tulokset ovat pysyneet vakaina, mikä korostaa kansalaisten vankkaa tukea EU:n perusarvoille ja -periaatteille.

Suomalaisvastaajista 81 % ja EU-tasolla 74 % uskoo kotimaansa hyötyneen EU-jäsenyydestä. Suomalaisvastaajat näkevät jäsenyyden hyötyjen konkretisoituvan ennen kaikkea kotimaansa ja muiden EU-maiden välisen yhteistyön edistymisenä (63 %) ja rauhan ylläpitämisenä ja turvallisuuden vahvistumisena (45 %). EU-kansalaiset puolestaan pitävät EU:n panosta rauhan ylläpitämisessä ja turvallisuuden vahvistamisessa (35 %) tärkeimpänä syynä jäsenyyden hyödyllisyydelle.

Enemmistö niin EU-kansalaisista kuin suomalaisistakin uskoo kotimaansa hyötyvän EU-jäsenyydestä. Suomalaisvastaajista 52 % myös toivoo, että Euroopan parlamentin rooli olisi keskeisempi.

* Euroopan parlamentin teetättämän talven 2025 Eurobarometri-kyselyn toteutti Verian kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa 9.1.—4.2.2025. Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 354, joista 1 008 Suomessa, ja EU-tulokset on painotettu kunkin maan väestön koon mukaan. Suomen tulokset löytyvät täältä.