EU:n tuomioistuimen julkisasiamies on ehdottanut, että Euroopan unionin tuomioistuin kumoaa Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymän vähimmäispalkkadirektiivin*. ETUC muistuttaa, että julkisasiamiehen lausunto ei ole sitova. Tuomioistuimen lopullista päätöstä odotetaan myöhemmin tänä vuonna.

Direktiivin kumoaminen heikentäisi EU:n sosiaalisen edistyksen tavoitetta

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC reagoi EU:n tuomioistuimen julkisasiamiehen lausuntoon viestimällä, että mikäli julkisasiamiehen lausunto vahvistetaan, se olisi valtava isku työntekijöille ja heikentäisi myös EU:n perussopimuksissa vahvistettua sosiaalisen kehityksen tavoitetta.

Vähimmäispalkkadirektiivi vuodelta 2022 on tärkeä edistysaskel, jolla torjutaan työssä käyvien köyhyyttä ja tasoitetaan tuloeroja EU-alueella sekä tuetaan työehtosopimustoimintaa. Vähimmäispalkka voi olla joko lakisääteinen tai työehtosopimuksiin perustuva. Direktiivin lähtökohtana on kansallisten palkanmuodostusta koskevien rakenteiden ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyden kunnioittaminen. Kaikkien jäsenvaltioiden tulee direktiivin mukaisesti myös edistää työehtosopimusneuvotteluja sekä pyrkiä lisäämään työehtosopimusten kattavuutta. Suomen lainsäädäntö täyttää pitkälti direktiivin edellyttämän tason. 

ETUC:n alustavan arvion mukaan julkisasiamiehen lausunnossa ei ole huomioitu direktiivin yleistä tavoitetta estää epäreilua kilpailua matalien palkkojen perusteella, vaan se myös jättää huomiotta useita oikeuskäytännön ennakkotapauksia, jotka tukevat EU:n toimivaltaa säädellä palkkasuojeluun liittyviä asioita. Lisäksi koko Euroopan sosiaalinen peruskirja ohitetaan, vaikka se velvoittaa EU:n ja jäsenvaltiot edistämään oikeudenmukaisia palkkoja ja työehtosopimusneuvotteluja.

Direktiivi on jo lyhyessä ajassa kannustanut useita jäsenmaita tarkastamaan ja nostamaan vähimmäispalkkoja kansallisella tasolla. Tällä on ollut myönteisiä vaikutuksia ja johtanut lakiuudistuksiin esimerkiksi Bulgariassa, Tšekissä, Liettuassa ja Slovakiassa.

FinUnions jakaa ETUC:n näkemyksen, siitä miten tärkeä vähimmäispalkkadirektiivi on eurooppalaisille työntekijöille.

”Vähimmäispalkkadirektiivi oli historiallinen saavutus. Ajatus direktiivistä kehittyi jäsenmaiden sitoutuessa sosiaaliseen pilariin yli kymmenen vuotta sitten. Direktiivin vaikutus on suuri, sillä sen on arvioitu korottavan jopa yli 20 miljoonan eurooppalaisen palkkaa”, kommentoi FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara. 

ETUC muistuttaa myös, että Euroopan unionin tuomioistuin ei ole velvollinen noudattamaan julkisasiamiehen lausuntoa, eikä se aina noudatakaan sen lausuntoja. Direktiivi on edelleen voimassa ja se on pantava täytäntöön.

Seuraavaksi jäämme odottamaan EU:n tuomioistuimen ratkaisua. Eurooppalainen ay-liike odottaa tuomioistuimen pysyvän pitkäaikaisessa oikeuskäytännössään ja vahvistavan direktiivin kokonaisuudessaan. Direktiivin laillisen pohjan ovat arvioineet aiemmin EU:ssa kaikkien kolmen lainsäätäjäinstituuttien, komission, parlamentin ja neuvoston oikeuspalvelut. Myös useamman jäsenvaltion oikeudelliset näkemykset ovat olleet direktiivin puolesta.  

EU:n tuomioistuimen julkisasiamies vetoaa lausunnossaan EU:n toimivaltaan

EU:n tuomioistuimen julkisasiamies Nicholas Emiliou ehdottaa, että tuomioistuin hyväksyisi Tanskan, ja myöhemmin Ruotsin, vaatimukset EU:n vähimmäispalkkadirektiivin kumoamisesta. Julkisasiamies korostaa lausunnossaan, että Lissabonin sopimuksen 153.5 artiklan mukaan EU:n toimivaltaan ei kuulu lainsäädäntöä palkkaehdoista. Euroopan unioni saa julkisasiamiehen mukaan toimia vain niissä rajoissa, jotka jäsenvaltiot ovat sille siirtäneet perussopimuksissa. Koska direktiivillä pyritään suoraan sääntelemään palkkoja, se on julkisasiamiehen mukaan kumottava.

*EU:n vähimmäispalkkadirektiivi hyväksyttiin EU:n neuvostossa 4.10.2022 ja Euroopan parlamentissa 14.9.2022.

Huom! Artikkeliin on lisätty sitaatti FinUnionsilta julkaisun jälkeen.