Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona kymmenen säädöstä, joilla uudistetaan EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa. Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava EU:n neuvosto pääsivät viime vuoden lopussa alustavaan sopuun uudistuksesta. Uusi lakipaketti saavutti parlamentin äänestyksessä kapean enemmistön ja on viime päivien aikana saanut osakseen kipakkaakin kritiikkiä.

Parlamentti keskusteli täysistunnossaan Brysselissä maahanmuutto- ja turvapaikkalakipaketin sisällöstä. Lakipakettia, joka on myös saanut paljon mediahuomiota viime viikkojen aikana, kuvailtiin keskusteluissa ei-täydelliseksi kompromissiksi, jonka kanssa ”täytyy vain elää”. Tätä mieltä olivat myös ne mepit, jotka olivat toimineet lainsäädäntöhankkeiden esittelijöinä.

Maahanmuuttopaine on kohdistunut erityisesti unionin eteläisiin maihin kuten Espanjaan (Kanariansaaret), Italiaan (Lampedusa ja rannikkoseutu) ja Kreikkaan. Nämä maat ovat vuosien saatossa vastaanottaneet enemmistön turvapaikanhakijoista, jotka tulevat EU:n alueelle. Parlamentin keskusteluissa oli huomattavissa selvä mielipidejako, ja tässä kohtaa parlamenttikautta äänestys paketin puolesta nähtiin ainoana keinona turvata maahanmuuton yhteisvastuuta ja taakanjakoa EU-maiden välillä.

Monet mepit vetosivat puheenvuoroissaan esimerkiksi siihen, että paketin täytäntöönpano on ainoa tae, että uusia sääntöjä sovelletaan kaikissa jäsenmaissa. Tähän asti esim. turvapaikanhakijoiden vastaanotto on vaihdellut suuresti jäsenmaiden välillä, ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia on rikottu rajanylityspaikoissa.

Uusia sääntöjä vastaan argumentoitiin myös äänekkäästi eri puolella täysistuntosalia.

Eurooppalainen vasemmisto kritisoi pakettia, koska sen koetaan olevan ihmisoikeusvastainen. Monet mepit kokivat, että tällä haudataan ihmisten perusoikeuksia hakea turvapaikkaa EU:ssa. 

Salissa kuului myös arvostelevia ääniä S&D:ltä ja vihreiden edustajilta. Paketilla mm. mahdollisestaan perheiden ja alaikäisten säilöönotto ja avustusjärjestöjen aputoimenpiteet Välimeren etelärannalla vaikeutuvat jatkossa.

Säännöillä myös ulkoistetaan maahanmuuttoon liittyviä haasteita EU:n rajojen ulkopuolelle. Tämä näkökulma nousi vahvasti esiin parlamentin lehdistötilaisuudessa 9.4., jossa raportöörit kertoivat lakipaketista. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sai runsaasti kritiikkiä yhteistyösopimuksista, joka EU on solmimassa mm. Tunisian ja Turkin kanssa. Sopimuksilla EU on pyrkinyt neuvottelemaan eri maiden kanssa yhteistyöstä siten, että näihin turvallisiksi katsottuihin maihin voisi palauttaa EU:n alueelle pyrkiviä laittomia siirtolaisia kansallisuuteen katsomatta.

Sophia in ’t Veldin (Renew, Alankomaat) kommentoi lehdistötilaisuudessa asiaa seuraavin sanoin:
”Sopimuksilla on oltava laillinen perusta ja niiden on oltava läpinäkyviä. Rahan heittäminen diktaattoreille ei ole oikea ratkaisu EU:n maahanmuuttohaasteisiin”.
Hän viittasi erityisesti yhteistyösopimukseen Turkin kanssa ja totesi, että sopimusten on oltava ihmisoikeusarvojen mukaisia.

Kymmenen säädöksen paketti

Parlamentissa eilen hyväksytty maahanmuutto- ja turvapaikkapaketti koostuu 10 itsenäisestä lainsäädännöstä. Lakipaketti tuo mukanaan pitkään odotetun uudistuksen laittomien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden käsittelyyn Eurooppa-tasolla. Kyseessä on kattava paketti, johon kuuluvat mm. pakollinen solidaarisuusperiaate, kriisitilanteiden hallinta, nopeammat turvapaikkamenettelyt ja kolmansien maiden kansalaisten seulonta EU:n rajoilla, Eurodac-tietokannan käyttö jäsenmaissa. Myös turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteet huomioidaan, aseman määrittelyä koskevat vaatimukset ja taataan turvallinen väylä Eurooppaan.

Solidaarisuusperiaate ja kriisitilanteet

Pakettiin kuuluu turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetus, jossa säädetään pakollisista solidaarisuustoimista maille, joihin kohdistuu muuttopaineita. Muut jäsenmaat voivat valita, ovatko solidaarisuustoimet turvapaikanhakijoiden vastaanottamista vai rahallista tukea. Samalla laki asettaa uudet kriteerit sille, mikä maa on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta (aiemmin ns. Dublin-säännöt). 
Esittelijänä parlamentin puolelta toimi Tomas Tobé (EPP, Ruotsi) ja turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetus hyväksyttiin äänin 322 puolesta, 266 vastaan ja 31 tyhjää.

Juan Fernando López Aguilarin (S&D, Espanja) esittelemä kriisi- ja force majeure -tilanteita koskevan asetuksen voimin voidaan EU:ssa perustaa mekanismi, jolla vastataan saapujamäärän äkilliseen kasvuun. Uudet säännöt kattavat myös ihmisten välineellistämisen eli tilanteet, joissa kolmannet maat tai vihamieliset ei-valtiolliset toimijat käyttävät ihmisiä EU:n vakauden horjuttamiseen. Asetus hyväksyttiin äänin 301 puolesta, 272 vastaan ja 46 tyhjää.

Turvapaikkamenettelyt ja seulonta EU:n rajoilla

EU:ssa otetaan käyttöön uusi menettely, joka koskee kansainvälisen suojelun myöntämistä ja peruuttamista. Turvapaikkahakemusten käsittely EU:n rajoilla on tulevaisuudessa oltava nopeampaa.

Uudet säännöt tehostavat turvapaikkahakemusten käsittelyä siten, että ensimmäisen päätöksen tekemiselle on annettu aikaa kuusi kuukautta ja lyhyemmät määräajat selvästi perusteettomille tai tutkimatta jättäville hakemuksille. Nopeampia rajaturvapaikkamenettelyjä – jotka voivat kestää jopa 12 viikkoa – voidaan soveltaa EU:n ulkoraja- tai kauttakulkuvyöhykkeillä tai niiden läheisyydessä. Turvapaikanhakijat, joiden hakemukset hylätään, tulee palauttaa alle 12 viikossa.
Turvapaikkamenettelyasetuksen esittelijänä toimi Fabienne Keller (Renew, Ranska). Asetus hyväksyttiin äänin 301 puolesta, 269 vastaan ja 51 tyhjää. Rajapalautusmenettelyn osalta äänestystulos oli 329 puolesta, 253 vastaan ja 40 tyhjää.

Jatkossa tehdään myös EU:n rajoilla maahantuloa edeltävä seulontamenettely kolmansien maiden kansalaisille, jotka eivät täytä maahantulon edellytyksiä. Tähän menettelyyn kuuluu tunnistaminen, biometristen tietojen kerääminen sekä terveys- ja turvallisuustarkastukset enintään seitsemän päivän kuluessa. Tiedot tallennetaan Eurodac-tietokantaan. Tietojen keräämisen ikäraja lapselta lasketaan kuuteen ikävuoteen nykyisestä 14:sta. Seulonta-asetuksen esittelijänä toimi saksalainen Birgit Sippel (S&D) ja asetus hyväksyttiin äänin 366 puolesta, 229 vastaan ja 26 tyhjää. Eurodac-asetus, jonka esittelijänä espanjalainen Jorge Buxadé Villalba (ECR) toimi, hyväksyttiin äänin 404 puolesta, 202 vastaan ja 16 tyhjää.

Vastaanotto-olosuhteet turvapaikanhakijoille

Turvapaikanhakijoilla on koko EU:ssa oltava yhtäläiset vastaanotto-olosuhteet esimerkiksi asumisen, koulutuksen ja terveydenhuollon osalta. Rekisteröityneet turvapaikanhakijat voivat aloittaa työskentelyn viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Säilöönotto-olosuhteita ja liikkumisvapauden rajoittamista säännellään, jotta hillitään hakijoiden liikkumista EU:n alueella. Jäsenvaltiot voivat päättää, että hakijan on asuttava tietyssä paikassa yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä tai turvapaikanhakijan pakenemisen estämiseksi, jos tällaisia ​​riskejä on olemassa.
Vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivin esittelijänä toimi Sophia in ’t Veld (Renew, Alankomaat) ja se hyväksyttiin äänin 398 puolesta, 162 vastaan ja 60 tyhjää.

Pakolaisaseman tunnustamista

Parlamentti hyväksyi myös kaikkia jäsenmaita koskevat yhdenmukaiset standardit, jotka koskevat pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman tunnustamista sekä suojelua saaville henkilöille myönnettäviä oikeuksia. Sääntöjen mukaan jäsenmaiden tulisi arvioida alkuperämaan tilannetta EU:n turvapaikkaviraston tietojen perusteella, ja pakolaisasemaa olisi tarkistettava säännöllisesti. Toissijaisen liikkumisen estämiseksi, kansainvälistä suojelua saavien on asuttava siinä jäsenvaltiossa, joka on myöntänyt heille kansainvälisen suojelun.

Säännöillä yhtenäistetään pakolaisasemaa varten vähintään 3 vuodeksi ja toissijaista suojelua varten vähintään 1 vuodeksi myönnettyjen oleskelulupien kesto ja selkeytetään kansainvälisen suojelun asemaan liittyviä oikeuksia, kuten pääsyä koulutukseen, työhön, toimeentulotukeen tai terveydenhuoltoon. Lainsäädäntöä ei sovelleta Tanskassa ja Irlannissa.
Asetuksen esittelijänä toimi Matjaž Nemecin (S&D, Slovenia) ja se hyväksyttiin äänin 340 puolesta, 249 vastaan ja 34 tyhjää.

Uusi EU:n uudelleensijoittamiskehys, joka sääntelee kolmansissa maissa olevien pakolaisten mahdollisuuksia tulla EU:hun, on jäsenmaille vapaaehtoinen. Säännöt perustuvat Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisten asemaa koskevan Geneven yleissopimuksen täysimääräiseen ja kattavaan soveltamiseen. Uudelleensijoittaminen turvaa perheenyhdistämisen ja laajentaa kelpoisuuden vastaanottavan henkilön perheenjäseniin. Lainsäädäntöä ei sovelleta Tanskassa ja Irlannissa.
Malin Björkin (The Left, Ruotsi), esittelemä teksti hyväksyttiin äänin 452 puolesta, 154 vastaan ja 14 tyhjää.

Seuraavat askeleet

Neuvosto on sitoutunut paketin hyväksymiseen ennen kesäkuun EU-vaaleja. Kun neuvosto on hyväksynyt säädöspaketin, lait tulevat voimaan, heti kun ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Asetukset sovelletaan kaikissa EU-maissa heti niiden tultua voimaan. Vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin osalta jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa tehdä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöönsä.

Belgia on luvannut luotsata lainsäädäntöpaketin maaliin ennen kuin maan puheenjohtajakausi loppuu kesäkuun lopussa. Tämä oli Belgian pääministeri Alexander De Croon näkemys eilisillan lehdistötilaisuudessa.

Tutustu myös Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön ETUC:in lehdistötiedotteeseen uudesta maahanmuuttopaketista 10.4.2024 täältä.