Euroopan parlamentin kevään Eurobarometrin tulokset julkaistiin tänään. Eurobarometrin mukaan hieman yli puolet (56 prosenttia) vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut tulevista EU-vaaleista, jotka pidetään vuoden päästä. Kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten yleisiä mielipiteitä EU:sta sekä vuoden 2024 vaaleja kohtaan.

Eurobarometrin mukaan seuraavista EU-vaaleista on kiinnostunut selvä enemmistö kansalaisista (56 prosenttia) mikä on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018, vuotta ennen edellisiä EU−vaaleja. Lisäksi kaksi kolmasosaa kansalaisista (67 prosenttia) sanoo todennäköisesti äänestävänsä, kun vuonna 2018 näin sanoi 58 prosenttia. Suomalaisvastaajista 64 prosenttia kertoo, vuotta ennen, olevansa kiinnostunut kesäkuussa 2024 pidettävistä EU-vaaleista, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 57 prosenttia.

Noin kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) kaikista vastaajista ja kolme neljäsosaa (75 prosenttia) suomalaisvastaajista äänestäisi todennäköisesti, jos EU-vaalit pidettäisiin ensi viikolla.
Kuva: Euroopan parlamentti.

Demokratia on puolustamisen arvoinen asia

Demokratia on perusarvo, jota kansalaiset haluavat Euroopan parlamentin puolustavan. 37 prosenttia kaikista vastaajista mainitsi demokratian olevan johtava arvo 14 EU:n jäsenvaltiossa. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja maailmanlaajuisesti (28 prosenttia) sekä sanan- ja ajatuksenvapaus (27 prosenttia). Myös suomalaisvastaajat pitävät demokratian puolustamista (49 prosenttia) tärkeimpänä arvona.

Suurin osa kansalaisista on myös tyytyväisiä demokratian toimivuuteen Euroopan unionissa (54 prosenttia). Kun tarkastellaan demokratian eri osatekijöitä EU:ssa, kansalaiset ovat tyytyväisimpiä vapaisiin ja puolueettomiin vaaleihin (70 % kaikista vastaajista; 84 prosenttia suomalaisvastaajista), sananvapauteen (70 prosenttia kaikista vastaajista; 83 prosenttia suomalaisvastaajista) ja perusoikeuksien kunnioittamiseen (66 prosenttia kaikista vastaajista; 85 prosenttia suomalaisvastaajista).

Vaaleista on kerrottava laajasti

Brysselin Politico toi aamuisessa uutiskirjeessän esille, että parlamentin päätösvalta on kasvanut, kun otetaan huomioon sen keskeinen rooli kaikessa COVID-19-pandemiavastauksesta aina Ukrainan avustuspyyntöihin vastaamiseen Venäjän hyökkäystä vastaan. Tässäkin mielessä EU-vaalit ovat merkittävät vaalit myös kansallisella tasolla. Siihen nähden tulos, jonka mukaan alle puolet (45 prosenttia) EU:n kansalaisista tietää, että EU-vaalit järjestetään ensi vuonna, on heikko, Politicon mukaan.

Parlamentin järjestämässä lehdistötilaisuudessa vastattiin tähän kritiikkiin näin: ”Kysely suoritettiin maaliskuussa, jolloin virallisista vaalipäivistä ei vielä ollut tiedotettu kyselyn aikana”.

Rohkaisevaa kuitenkin on, että 71 prosenttia vastaajista kertoi uskovansa EU:n toimien vaikuttavan heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Suomalaisvastaajista 74 prosenttia kokee, että EU:n toimet vaikuttavat arkielämään. Vastaajista 15 prosenttia pitää EU:n toimien vaikutusta erittäin suurena.

EU:n toimet, joihin kansalaiset ovat tyytyväisimpiä, ovat tuki Ukrainalle (69 prosenttia), demokraattiset oikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen (64 prosenttia) sekä ulkopolitiikka (54 prosenttia). Tyytyväisimpiä ollaan mm. Alankomaissa (90 prosenttia), Ruotsissa (87 prosenttia), Suomessa (87 prosenttia) ja Irlannissa (87 prosenttia). Vähiten tyytyväisiä sen sijaan olivat vastaajat Slovakiassa (45 prosenttia) ja Kreikassa (48 prosenttia).

Huoli taloudellisesta tilanteesta näkyy

Viime vuosien monet kriisit näkyvät selvästi vastauksissa. Puolet kaikista vastaajista (50 prosenttia) katsoo elintasonsa laskeneen ja odottaa sen laskevan vielä lisää ensi vuonna. Vastaajista 29 prosentilla elintaso ei ole vielä laskenut, mutta he odottavat sen laskevan ensi vuonna. Suomalaisvastaajista 34 prosenttia kertoo elintasonsa jo laskeneen, minkä lisäksi 30 prosenttia odottaa elintason laskevan ensi vuonna.

Nuoret EU:n tulevaisuuden tekijät

Lehdistötilaisuudessa nostettiin myös nuoret esille tärkeänä äänestysryhmänä. Nuoret, 18–25-vuotiaat, äänestivät viime vaaleissa vähemmän aktiivisesti verrattuna muihin ikäryhmiin. Heidän äänestysosallisuutensa kuitenkin kasvoi viime EU-vaaleissa (vain 28 prosenttia nuorista äänesti vuonna 2014, mutta 42 prosenttia vuonna 2019). Tähän voi olla eri syitä, mutta eri tutkimuksissa on tuotu esille, että nuoret haluavat edistää erityisesti ympäristöasioita osallistumalla vaaleihin.

Kahdessa EU-maassa, Belgiassa ja Saksassa, 16-vuotiaat pääsevät ensimmäistä kertaa äänestämään seuraavissa EU-vaaleissa kesäkuussa 2024. Tämä on tärkeä saavutus EU:n tasolla.

Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola kommentoi tutkimustuloksia näin:

”Vaaleilla on merkitystä. Äänestämällä voi osoittaa tukea itselle tärkeisiin aiheisiin. Kehotan kaikkia, erityisesti nuoria, äänestämään ja vaikuttamaan siihen, millaisessa Euroopassa he haluavat asua.”

Vuoden 2024 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa jäsenvaltioissa vaaliajanjaksolla 6.–9.6.2024. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 9.6.

Eurobarometrit (EB) ovat Euroopan komission rahoittamia käyntihaastattelututkimuksia, joissa kartoitetaan unionin väestön sosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä. Kyselytutkimus on seurannut mielipiteiden kehitystä vuodesta 1973 lähtien ja tutkimus toteutetaan kahdesti vuodessa. Kyselytutkimuksessa käsitellään keskeisiä EU-kansalaisuuteen liittyviä teemoja. Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 376. Tutustu kaikkiin tuloksiin täältä. Suomalaisvastaajien tulokset löytyvät täältä.