Siirry sisältöön
Uudessa Eurobarometrissa on mitattu jäsenmaiden suhtautumista EU:hun ja ensi kesän EU-vaaleihin. Kuva: iStock.

Eurobarometri: suomalaisvastaajista 80 % kokee Suomen hyötyneen EU-jäsenyydestä

Tuore Eurobarometri osoittaa EU-kansalaisten pitävän edelleen maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja olevan yhä kiinnostuneempia kesäkuussa 2024 pidettävistä EU-vaaleista. Suomalaisista vastaajista 59 % on kiinnostunut 6.-9.6.2024 pidettävistä EU-vaaleista.

Euroopan parlamentin teettämän kyselyn mukaan 72 prosenttia kaikista vastaajista ja 80 prosenttia suomalaisvastaajista uskoo, että heidän maansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Pääsyiksi kyselyyn osallistuneet nimeävät tyytyväisyyden EU:n toimintaan rauhan ylläpitämisessä ja turvallisuuden vahvistamisessa (34 % kaikista vastaajista; 42 % suomalaisista) sekä jäsenmaiden välisen yhteistyön edistämisessä (34 % kaikista vastaajista; 62 % suomalaisista).

Eurobarometrin mukaan 45 prosentilla EU-kansalaisista on positiivinen kuva EU:sta, 38 prosentilla neutraali ja 16 prosentilla negatiivinen. Lukemat ovat pysyneet samanlaisina verrattuna maaliskuun 2023 lukemiin. Suomalaisista vastaajista puolestaan 55 prosentilla on EU:sta positiivinen mielikuva, 33 prosentilla neutraali ja 11 prosentilla negatiivinen.

Turvallisuus kärkiteema suomalaisille

Kyselyyn vastanneista suurin osa (70 % kaikista vastaajista, 64 % suomalaista) uskoo, että EU:lla on vaikutusta heidän päivittäiseen elämäänsä. Kysyttäessä EU-kansalaisilta heidän mielipidettään Euroopan parlamentin tärkeimmistä painopisteistä, yli kolmasosa nimesi köyhyyden vähentämisen (36 %) ja kansanterveyden (34 %). Myös ilmastonmuutoksen vastaiset toimet (29 %) ja talouden tukeminen sekä uusien työpaikkojen luominen (29 %) nousivat tärkeysjärjestyksessä korkealle.

Eurobarometri antaa myös kuvaa siitä, mitä suomalaiset haluaisivat Euroopan parlamentin käsittelevän. Vastanneista suomalaisista 44 prosentin mielestä Euroopan parlamentin tulisi ensisijaisesti käsitellä puolustusta ja turvallisuutta mukaan lukien EU:n ulkorajojen turvaaminen, 42 prosentin mielestä demokratian ja oikeusvaltion puolustamista, 36 prosentin mielestä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja 35 prosentin mielestä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa.

Oma taloudellinen tilanne huolestuttaa

Eurobarometrin mukaan sosioekonomiset vaikeudet vaikuttavat yhä useaan eurooppalaiseen, vaikkakin muutosta parempaan on tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana. Kaikista vastaajista EU-alueella 73 prosenttia ja suomalaisvastaajista 56 prosenttia uskoo, että heidän elintasonsa laskee seuraavan vuoden aikana. Kaikkien EU-kansalaisten osalta lukema on nyt 6 prosenttiyksikköä ja suomalaisvastaajien osalta 8 prosenttiyksikköä pienempi kuin keväällä 2023. Yli kolmannes eurooppalaisista (37 %) ja viidesosa suomalaisista (20 %) kertoo, että heillä on haasteita maksaa laskuja joko satunnaisesti tai usein.

EU-vaalit kiinnostavat

Suurin osa kyselyyn vastaajista (57 % EU-kansalaisista, 59 % suomalaisista) kertoo olevansa kiinnostunut EU-vaaleista. Tulos on pysynyt lähes samana kevään 2023 kyselyyn verrattuna. Verrattuna edeltävän EU-vaalien kyselytutkimustuloksiin syksyltä 2018, lukema on kuusi prosenttiyksikköä suurempi sekä suomalaisten että kaikkien vastaajien kesken. Enemmistö vastaajista (68 % EU-kansalaisista, 71 % suomalaisista) sanoo, että he äänestäisivät EU-vaaleissa, mikäli ne pidettäisiin ensi viikolla.

Äänestysprosentti edellisissä EU-vaaleissa unionin alueella oli 50,66. Suomessa äänestystulos oli vuoden 2019 vaaleissa 40,8 prosenttia eli heikompi kuin kaikkien EU-kansalaisten kesken. Silti kyse oli Suomen EU-vaalihistorian toiseksi korkeimmasta äänestysprosentista.

”Demokratiaa ei kuitenkaan ikinä saa pitää itsestäänselvyytenä. Meidän tulee suojella ja varjella sitä äänestämällä. Jokaisella äänellä tulevissa EU-vaaleissa on väliä, totesi Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola parlamentin lehdistötiedotteessa.”

Eurobarometrista
Euroopan parlamentti teetti syksyn 2023 Eurobarometri-mielipidekyselyn 25.9.-19.10.2023 kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa. EU-tason tulokset on painotettu kunkin maan väestömäärän mukaan.
Kyselyssä tehtiin 26 523 haastattelua EU-alueella, joista 1 004 Suomessa. Tutkimustulokset löytyvät täältä.