Siirry sisältöön
Raja-arvoilla pyritään työntekijöiden parempaan suojeluun. Muutosten myötä arvioidaan, että voidaan ehkäistä noin 1 700 keuhkosyöpätapausta ja 19 000 muuta sairautta. PAH-yhdisteiden uudet raja-arvot vähentävät altistumista terveysriskeille, joista jotkut vaikuttavat erityisesti lisääntymisterveyteen. Kuva: iStock.

Euroopan komissio ehdottaa lainsäädännön vahvistamista työntekijöiden suojelemiseksi vaarallisilta kemikaaleilta

Komissio esittää vahvempaa suojaa työntekijöille vaarallisten kemikaalien osalta. Tämä CMR-direktiivin (2004/37/EY) tarkistus on kuudes vuorollaan ja koskee työntekijöiden suojelemista syöpää aiheuttaville, perimää vaurioittaville tai lisääntymiselle vaarallisille aineille työssä altistumisesta aiheutuvilta riskeiltä. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC puoltaa vaarallisten aineiden raja-arvojen asettamista työntekijöiden suojelemiseksi. Myös Suomi suhtautuu myönteisesti CMR-direktiivin tarkistamiseen.

Direktiivin kuudennessa tarkistuksessa syöpää aiheuttavia, perimän muutoksia aiheuttavia ja lisääntymismyrkyllisiä aineita koskevassa direktiivissä (CMRD) komissio suosittelee altistumisrajojen asettamista koboltille ja epäorgaanisille kobolttiyhdisteille, polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH-yhdisteille) ja 1,4-dioksaanille. Myös hitsaushöyryt lisätään CMR-direktiivin soveltamisalaan.

Muutos nähdään myönteisenä kansallisella tasolla

Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljaksen mukaan Suomen kanta CMR-direktiivin tarkistamiseen on lähtökohtaisesti positiivinen. Uljas on osallistunut Suomen työryhmään, jossa työstetään kantaa kansallisella tasolla.

Direktiiviin liittyy kuitenkin pari erikoishuomiota Suomen kannalta. Yhtenä merkittävänä asiana on koboltti.

”Suomi on ainoa koboltin tuottaja koko EU:ssa ja sillä on merkittävä asema maailman markkinoilla, Kiinan jälkeen. Koboltin käyttö mm. akkuteollisuudessa arvellaan kasvavan tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että tähän tulee suojelevaa ja valvovaa lainsäädäntöä”, Uljas sanoo.

Koboltin raja-arvot komission ehdotuksessa ovat työympäristöasiantuntijan mukaan edelleen korkeat syöpäriskiä ajatellen. Uljas näkee tarpeellisena, että raja-arvoja tarkistetaan uudelleen jollain aikavälillä.

”Aina kun tekniikka kehittyy, matalampiin raja-arvoihin on mahdollista päästää”, Uljas lisää.

Eurooppalainen ay-liike puoltaa vaarallisten aineiden raja-arvojen tiukentamista

Myös Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC pitää myönteisenä, että komissio ehdottaa tiukempia raja-arvoja kemiallisten aineiden altistumisen osalta. Järjestön mukaan on rohkaisevaa, että neljä ETUC:n viidestä keskeisestä vaatimuksesta (isopreeniä lukuun ottamatta) on otettu huomioon.

Jenni Uljas on samaa mieltä. Hän pitää harmillisena, että isopreeni on kokonaan tiputettu pois CMR-direktiivin tarkistuksesta. Euroopan komissio on myös poikennut tekstissään Työterveyden ja työturvallisuuden neuvoa-antava komitean (Advisory Committee on Safety and Health at Work ACSH) lausunnosta.

”Tällainen menettely on hyvin poikkeuksellista, koska asiasta on jo päätetty kolmikantaisesti”, hän toteaa.    Komission uutta ehdotusta pidetään ay-piireissä hiukan hämmentävänä, koska se julkaistiin vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun komissio ehdotti ns. kemikaalipaketin Omnibus-osana toimia, jotka heikentäisivät yritysten velvollisuuksia suojella työntekijöitään vaarallisilta kemikaaleilta.

Komission ehdotus pähkinänkuoressa

Työturvallisuuden parantamiseksi komissio ehdottaa uusia altistumisraja-arvoja seuraaville vaarallisille aineille:

  • Koboltti ja epäorgaaniset yhdisteet, joita käytetään yleisesti akkujen valmistuksessa (erityisesti sähköajoneuvoihin) sekä magneettien ja kovametallien tuotannossa. Ehdotettu raja on 0,01 mg/m³ hengitysteiden kautta sisään hengitettäville hiukkasille ja 0,0025 mg/m³ hienommille hiukkasille, jotka tunkeutuvat syvemmälle keuhkoihin. Siirtymäaikana (0,02 mg/m³ ja 0,0042 mg/m³) teollisuudelle annetaan kuusi vuotta sopeutua.
  • Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, eli PAH-yhdisteet: Näitä esiintyy esimerkiksi teräksen, raudan ja alumiinin tuotannossa, ja ne sisältyvät myös hitsauskaasuihin. Uusi ehdotettu raja-arvo on 0,00007 mg/m³. Eniten altistuneille toimialoille asetetaan kaksinkertainen väliaikainen raja kuuden vuoden ajaksi direktiivin voimaantulosta.
  • 1,4-dioksaani on heterosyklinen orgaaninen yhdiste, jota käytetään yleisesti liuottimena kemianteollisuudessa ja tekstiilituotannossa sekä kotitalouspesuaineissa. Ehdotettu yleisraja on 7,3 mg/m³ ja lyhytaikaisen altistumisen raja 73 mg/m³. Lisäksi ehdotetaan biologista raja-arvoa.
  • Hitsaushöyryt voivat sisältää haitallisia aineita kuten kromi-, nikkeli- ja kadmiumyhdisteitä, jotka on luokiteltu karsinogeeneiksi. Sisällyttämällä hitsauskaasut CMR-direktiiviin komissio asettaa selkeämmät oikeudelliset ohjeet ja velvoittaa suojatoimiin työntekijöiden turvallisuuden parantamiseksi ja terveellisemmän työympäristön luomiseksi.

Seuraavat askeleet

Komission ehdotus on jatkoa EU:n työterveyden ja -turvallisuuden strategisen kehyksen 2021–2027 sitoumuksille ja tukee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitettyjä tavoitteita työturvallisuudesta. Lisäksi se edistää EU:n syöpäohjelmaa sekä Euroopan terveysunionia.

Komission ehdotusta käsittelevät seuraavaksi Euroopan parlamentti ja neuvosto. Kun sopimus syntyy, direktiivi hyväksytään ja jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa sisällyttää direktiivi kansalliseen lainsäädäntöönsä.