Siirry sisältöön
In English

Euroopan parlamentilta oma ehdotus EU:n yritysvastuulaiksi

Kangaspakkoja ja teksti No Child Labour here
Kuva: iStock.com / Stephen Barnes

Parlamentin mielestä yritykset pitäisi velvoittaa täyttämään ihmisoikeus- ja ympäristövaatimukset koko arvoketjussaan.

Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuun täysistunnossaan päätöslauselmansa, jolla se vaatii komissiolta EU-lakia yritysten huolellisuusvelvoitteesta. Parlamentin mukaan lailla tulisi varmistaa, että yritykset joutuvat vastuuseen, jos ne vahingoittavat ympäristöä tai rikkovat ihmisoikeuksia tai hyvän hallinnon periaatteita.

Parlamentin näkemyksen mukainen sitova EU:n huolellisuusvelvoite pakottaisi yritykset tunnistamaan ja korjaamaan arvoketjujensa osat, joissa ilmenee ihmisoikeuksien loukkaamista tai vahingoittamista, ympäristön vahingoittamista tai hyvän hallintotavan rikkomista kuten esimerkiksi korruptiota tai lahjontaa.

Ihmisoikeusloukkauksissa mukaan luettaisiin myös sosiaalisten oikeuksien, työntekijäoikeuksien ja ammattiyhdistysoikeuksien rikkominen.

Vaikutuksia myös EU:n alueen ulkopuolelle

Parlamentin mukaan sääntöjen pitäisi koskea kaikkia EU:n sisämarkkinoilla toimivia yrityksiä, ja sääntöjen noudattamatta jättämisestä määrättäisiin rangaistus. EU:n sisämarkkinoille haluavan yrityksen, myös unionin ulkopuolella kotipaikkaansa pitävän, olisi voitava osoittaa, että se noudattaa ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta.

Meppien mielestä tulisi myös asettaa tuontikieltoja tuotteille, joihin liittyy vakavia ihmisoikeusrikkomuksia kuten pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä.

Parlamentti painottaa, että huolellisuusvelvoitteen tulisi olla pääasiassa ennaltaehkäisevä työkalu, joka velvoittaa yrityksiä ryhtymään toimiin, joissa huomioidaan haittavaikutusten todennäköisyys ja vakavuus, toimiala, arvoketjun koko ja pituus sekä yrityksen koko.

Jotta uhreilla olisi mahdollisuus saada vahinko korjatuksi, yrityksille tulisi voida asettaa sakkoja vahingon aiheuttamisesta tai siihen myötävaikuttamisesta. Myös kolmansissa maissa olevia uhreja tai sidosryhmiä – jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa – suojeltaisiin paremmin, sillä heillä olisi mahdollisuus haastaa yritys oikeuteen EU-lain mukaisesti.

Nyt hyväksytystä parlamentin näkemyksestä päävastuussa oleva, S&D:n hollantilaismeppi Lara Wolters toteaa, että uusi huolellisuusvelvoite asettaisi standardin liiketoiminnalle Euroopassa ja muualla.

Hänen mukaansa uudet säännöt antaisivat uhreille laillisen oikeuden saada tukea ja korvauksia. Ne myös takaisivat oikeudenmukaisuuden, tasapuoliset toimintaedellytykset ja oikeudellisesti selkeän tilanteen yrityksille, työntekijöille ja kuluttajille.

Lakiehdotus luvattu tänä vuonna

Euroopan parlamentin vaatimus direktiivistä ei velvoita komissiota toimiin, mutta se tulee aikana, jolloin komissio on jo luvannut aiheesta lainsäädäntöaloitteen. Komission järjestämä julkinen kuuleminen aiheesta päättyi helmikuussa, ja ehdotusta odotetaan ensi kesäksi.

EU-lain ympärillä käytävä keskustelu tiivistyy kysymyksiin siitä, millaista mahdollisimman toimivan ja tehokkaan sääntelyn tulisi olla, minkä kokoisia yrityksiä sääntely koskisi ja edistäisikö sääntely uhrien oikeussuojaa.

Useat valtiot kuten Suomi, Alankomaat, Ranska ja Tanska tukevat kunnianhimoista EU-lainsäädäntöä. Myös edistykselliset yritykset ovat antaneet tukensa yritysvastuulainsäädännölle EU:ssa.

Lue lisää yritysvastuulainsäädännön ajankohtaisesta tilanteesta:
Pia Björkbacka: Ihmisoikeuksia vahvistavalle EU-yritysvastuulainsäädännölle laaja tuki