Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunta haluaa rajoittaa nollatuntisopimusten käyttöä

EU-maissa on yhä enemmän työntekijöitä, joiden työsopimuksessa ei ole taattu lainkaan työtunteja ja joiden työn määrä ja siten ansiotaso ovat siksi hyvin epävarmalla pohjalla.

EU-parlamentin työllisyysvaliokunta haluaisi vahvistaa näiden ns. nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaa. Työnantajien oikeus teettää työtä ilman taattuja työtunteja rajoitettaisiin kuuteen kuukauteen.

Tämän jälkeen työntekijöille pitäisi seuraavan kuuden kuukauden ajaksi taata vähintään 75 prosenttia ensimmäisen kuuden kuukauden aikana tehdyistä työtunneista.

Työllisyysvaliokunta edellyttäisi jäsenmaat ottamaan uudet keinot käyttöön kuitenkin vain siinä tapauksessa, että maissa ei ole jo valmiiksi käytössä tehokkaita keinoja nollatuntisopimusten väärinkäytöksiin puuttumiseksi.

Suomessa on vastikään otettu käyttöön nyt ehdotetun kaltainen työajan vakiintumismalli, mutta siinä oikeutta vähimmäistunteihin ei muodostu automaattisesti kuten EU-parlamentin valiokunta nyt ehdottaa.

Niinpä Suomessakin olisi tältä osin vahvistettava lainsäädäntöä, jos väärinkäytöksiä ei saada kuriin.

FinUnionsin johtajan Aleksi Kuusiston mukaan valiokunnan ehdottama uudistus on tärkeää saada voimaan.

– Työmarkkinoiden turvattomuus Euroopassa on kasvanut ja tämä ruokkii kannatusta ääriliikkeille. Nollatuntisopimusten laajamittainen perusteeton käyttö on tästä räikeimpiä esimerkkejä. Jos yrityksillä on vakiintunutta tarvetta työvoimalle, voivat ne myös taata työntekijöilleen tietyn vähimmäismäärän työtä, Kuusisto toteaa.

Uudistetussa työolodirektiivissä olisi tavoitteena myös vahvistaa työntekijöiden oikeuksia saada kirjallisesti tietoa työsuhteensa ehdoista.

Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi työaika, irtisanomisaika ja oikeus sosiaaliturvaan. Lisäksi uudistus toisi mukanaan kokonaan uusia vähimmäistyöehtoja liittyen paitsi työaikoihin, myös muun muassa koeaikoihin.

Parlamentin työllisyysvaliokunta ja komissio ovat nyt yhtä mieltä siitä, että direktiivin mukaiset oikeudet pitäisi ulottaa kaikille, jotka on EU-tuomioistuimen päätösten nojalla katsottava työntekijöiksi.

Tällaisia henkilöitä ovat myös nimellisesti yrittäjästatuksella työskentelevät mutta alisteisessa asemassa olevat ns. näennäisyrittäjät.

Jos Euroopan parlamentti hyväksyy valiokunnan kannan vielä täysistunnossaan, lain lopullisesta muodosta neuvotellaan seuraavaksi parlamentin, komission ja jäsenmaiden neuvoston välillä.