Komissio on luvannut esittää uuden toimintasuunnitelman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (EPSR) täytäntöönpanosta, mutta aloite on edennyt hitaasti. Parlamentti keskusteli torstaina täysistunnossa siitä, miten vuoteen 2030 ulottuvat sosiaaliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Useimpien toiveena oli prosessin nopeuttaminen.

Parlamentti käsitteli EPSR:n toimintasuunnitelman nykytilaa ja tulevaa suuntaa. Huolta herättää se, että komissio viivästyy uuden toimintasuunnitelman esittämisessä.

Työllisyysvaliokunnan puheenjohtaja Li Andersson (The Left) muistutti, että EU:n työmarkkinat, koulutusjärjestelmä ja sosiaaliturva ovat kovassa paineessa.

”EU:n työllisyystavoitteessa on edistytty, mutta köyhyyden vähentämisessä ei. Tahti on aivan liian hidas”, Andersson totesi.

”Uudesta toimintasuunnitelmasta ei saa tulla hyvien aikomusten luetteloa, vaan konkreettinen toimenpideohjelma, jota lainsäädäntö, rahoitus ja vastuuvelvollisuus tukevat. Eurooppalaisen sosiaalisen mallin on pysyttävä EU-hankkeen ytimessä”, Andersson painotti.

Keskusteluissa korostuivat mm. eriarvoistuminen, kasvava asunnottomuus, köyhyys, työelämän murros sekä toimivat sisämarkkinat ja oikeudenmukainen liikkuvuus. Myös kysymystä rahoituksesta pidettiin tärkeänä. Komission on varmistettava riittävät resurssit sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden toteuttamiseen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Komissaari Roxana Mînzatu muistutti omassa puheenvuorossaan, että vuodesta 2021 lähtien on hyväksytty useita politiikkatoimia ja säädöksiä. Hän huomautti parlamentille myös vireillä olevista sosiaalisista projekteista mainiten mm. laadukkaiden työpaikkojen tiekartan (joulukuussa 2025), EU:n osaamisunionin (maaliskuussa 2025) ja laadukkaiden työpaikkojen säädöksen, jonka osalta sosiaalikumppaneiden kuuleminen käynnistettiin viime joulukuussa.

EU:n ensimmäinen köyhyyden vastainen strategia esitellään myöhemmin tänä vuonna. Neuvoston suositus asunnottomuuden torjunnasta ja vahvistettu eurooppalainen lapsitakuu ovat luvattu julkaistavaksi ensi vuonna. Oikeudenmukaisen työvoiman liikkuvuuden paketti on isompi kokonaisuus, johon liittyvät mm. eurooppalainen sosiaaliturvapassi, vahvistettu Euroopan työviranomainen (ELA) ja osaamisen siirrettävyyttä koskevat aloitteet.

”Edistystä on siis tapahtunut, mutta täytäntöönpanon on oltava nopeampaa, parempaa ja kattavampaa. Sosiaaliset oikeudet ovat keskeisiä Euroopan kestävyyden ja kilpailukyvyn kannalta”, Mînzatu totesi.

Komissio esittelee vuoden 2021 toimintasuunnitelman arvioinnin tulokset heinäkuussa.
”Toimintasuunnitelman täysimääräinen toteuttaminen on edelleen välttämätöntä”, Mînzatu korosti.

Rahoituksesta Mînzatu totesi, että käyttöön tulee uusi järjestelmä EU-budjetin sosiaalisten tavoitteiden seurantaan. Seuraavassa rahoituskehyksessä kansallisille suunnitelmille ehdotetaan vähintään 14 prosentin sosiaalisten investointien osuutta.

Laadukkaat työpaikat ja kilpailukyky puhutti parlamenttia

Parlamentti korosti keskusteluissa, että uuden toimintasuunnitelman on oltava konkreettinen, lainsäädäntöön, rahoitukseen ja vastuuvelvollisuuteen nojaava, jotta eurooppalainen sosiaalinen malli säilyy EU:n ytimessä.

Estelle Ceulemans (S&D) muistutti, että työllisyyden kasvusta huolimatta epävarmat työsuhteet lisääntyvät ja köyhyys koskettaa edelleen joka viidettä eurooppalaista ja joka neljättä lasta.

”Tarvitaan kunnianhimoinen toimintasuunnitelma, joka keskittyy työn laatuun, ei vain määrään. Köyhyyden torjunta vaatii moniulotteista lähestymistapaa – erityisesti terveyden, asumisen ja koulutuksen osalta – sekä riittäviä resursseja Euroopan sosiaalirahastoon.”

Dennis Radtke (EPP) totesi, että sosiaalisten oikeuksien pilari on noussut keskeiseksi osaksi EU-politiikkaa, mutta rahoitus on varmistettava parlamentin täysimääräisellä osallistumisella. Hän painotti myös mitattavuutta ja oikeudellista toimeenpanoa sekä Euroopan työviranomaisen (ELA) roolia.

”Jos sääntöjä ei valvota tai panna täytäntöön, niistä tulee helposti paperitiikeri.”

Johan Danielsson (S&D) korosti työelämän valvonnan ja alihankinnan rajoittamisen merkitystä: ”Viranomaisilla on oltava keinot puuttua työntekijöiden hyväksikäyttöön ja sääntöjen rikkomisen on oltava myös suurille yrityksille kallista.”

Kilpailukyky nousi keskustelussa toistuvasti esiin – myös kriittisesti.

”Elinkustannukset nousevat, palkat junnaavat paikallaan, työolot heikkenevät ja köyhyys kasvaa. Olemme saaneet tarpeeksemme komission tiedonannoista”, totesi Anthony Smith (The Left).

”Kilpailukyky asetetaan ihmisarvon ja turvallisuuden edelle, ja pääomavoittoja suojellaan enemmän kuin kansalaisten sosiaalisia oikeuksia.”

Andrzej Buła (EPP) muistutti, ettei EU pärjää globaalissa kilpailussa, vaan investoimalla ihmisiin ja työntekijöiden suojeluun.
”Työpaikkoja on luotava ja kilpailukyky turvattava, mutta yrityksiä – erityisesti pk-yrityksiä – ei pidä kahlita liialliseen sääntelyyn.”

Työmarkkinoiden muutos on nopeaa: arviolta jo 40 % työpaikoista on tekoälyn vaikutuspiirissä, ja kehittyneissä talouksissa jopa 60 %.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

Vuodesta 2017 lähtien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on ollut kompassina Euroopalle. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (EPSR) sisältää 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta oikeudenmukaisten elin- ja työolojen parantamiseksi EU:ssa. Pilari toimii oppaana vahvemman sosiaalisen Euroopan luomisessa.

Vuonna 2021 hyväksytty EPSR-toimintasuunnitelma konkretisoi pilarin 20 periaatetta ja asettaa kolme päätavoitetta vuodelle 2030:

• työllisyysaste 78 prosenttiin,
• 60 % aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen,
• köyhyydessä tai sosiaalisessa syrjäytymisessä elävien määrä vähenee 15 miljoonalla.

Lue lisää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista täältä.