Toimet pandemia-tilanteessa, ilmastonmuutos, digitalisaatio ja Euroopan rooli globaalisti ovat kaikki ajankohtaisia aiheita. Muun muassa tällaisista aiheista Euroopan komissio, jäsenmaat ja Euroopan parlamentti alkavat todennäköisesti keskustella niin sanotussa tulevaisuuskonferenssissa tulevana syksynä ja seuraavien kahden vuoden ajan.

EU-instituutiot ovat korostaneet kansalaisten ottamista mukaan tulevaisuuskeskusteluun. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC on tuonut esille, että palkansaajien ääni pitää saada näissä keskusteluissa kuuluville. Euroopan parlamentissa on tuettu työmarkkinajärjestöjen roolia keskusteluissa ja Suomen hallitus on valmistelujen aikana korostanut työmarkkinajärjestöjen ottamista mukaan.

EU-instituutioiden pitää päästä yhteisymmärrykseen tulevaisuuskonferenssin asialistasta, toimintatavoista ja puheenjohtajasta, ennen kuin työ voi alkaa.

Euroopan unionin kehitystä on luotsattu aiemminkin hallitusten välisissä konferensseissa. Välillä on päädytty muuttamaan perussopimuksiakin. Joulukuussa 2009 voimaan astunut Lissabonin sopimus työstettiin hallitusten välisessä konferenssissa. Silloin mm. lisättiin Euroopan parlamentin toimivaltaa lainsäädäntötyössä. Vuonna 2004 hallitusten välisessä konferenssissa valmisteltu EU:n perustuslaki kuivui kokoon, koska se ei mennyt läpi kaikissa jäsenmaissa.

Perussopimusten muuttamistarpeista ei näytä ainakaan vielä olevan yksimielisyyttä. Euroopan parlamentti ei sulje pois perussopimusten muuttamista. Perussopimusmuutoksia tarvittaisiin, jos esimerkiksi hyväksyttäisiin ylikansalliset ehdokaslistat EU-vaaleissa ja komission puheenjohtajaksi ehdolla olevien ”kärkiehdokkaiden” valintamenettely virallistettaisiin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Emmanuel Macron eivät sulje perussopimusten muuttamista pois. Monet jäsenmaat eivät kuitenkaan kannata muutoksia.

ETUC tavoittelee perussopimusten muuttamista. Se on vuodesta 2008 lähtien vaatinut, että perussopimuksien liitteeksi pitäisi hyväksyä sitova, sosiaalisen edistyksen pöytäkirja. Pöytäkirjan mukaan sosiaaliset oikeudet, kuten kollektiivinen neuvotteluoikeus, menisivät ristiriitatilanteessa taloudellisten oikeuksien edelle. Kollektiivista neuvotteluoikeutta ei voitaisi siten rajoittaa sisämarkkinavapauksien (esimerkiksi yritysten sijoittumisoikeuden tai palvelutarjonnan vapauden) perusteella.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on nostanut tulevaisuuskonferenssin yhdeksi hänen johtamansa komission painopisteistä. Konferenssin on arveltu päättyvän Ranskan puheenjohtajakauden aikana vuonna 2022. Puheenjohtajaksi on ollut esillä belgialainen liberaali meppi Guy Verhofstadt, joka on maansa entinen pääministeri ja aiemman ALDE-ryhmänsä pitkäaikainen puheenjohtaja.