Kun ihmiset puhuvat menoleikkauksista, he tarkoittavat hyvin erilaisia asioita. Yksi oppikirjamääritelmä olisi hallituksen julkisten menojen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden luomat vaikeat taloudelliset olosuhteet, mutta siihen liittyy paljon muutakin. ETUC:n liittosihteeri Ludovic Voet keskustelee FinUnionsin haastattelussa siitä, mitä tarvitaan Austerity 2.0:n (uusien säästötoimien) pysäyttämiseen, ja kuinka voimme yhdessä rakentaa työntekijäystävällisen tulevaisuuden Euroopassa.

”Eurooppa oli vasta toipumassa kuluneen vuosikymmenen säästötoimista, ja työmarkkinat olivat vielä elpymässä, kun Covid 19 -kriisi sekoitti Euroopan talouksia”, Ludovic Voet kuvailee vuoden 2021 tilannetta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja elinkustannuskriisi rasittivat paljon EU:n taloutta, mutta myös työntekijöitä Euroopassa. Energiahintojen noustessa monet yritykset päättivät spekuloida voittomarginaalien kasvattamiseksi. Nämä voittomarginaalit tulivat työssäkäyvien ihmisten taskuista. Vaikka taloudessa on havaittavissa pientä elpymistä, reaalipalkat laskevat.

”Palkkaindeksit, palkkaneuvottelut ja palkankorotukset Euroopassa ovat kaikki inflaation alla, mikä tarkoittaa, että olemme kaikki tietyssä mielessä köyhempiä. Jotkut vähemmän kuin toiset”, Voet sanoo.

Jotkin EU-maat ovat pystyneet lieventämään tätä työehtosopimusneuvotteluilla ja automaattisella indeksikorjauksella. Mutta ei tarpeeksi.

”On ihmisiä, jotka työskentelevät erittäin epävarmoissa olosuhteissa ja tienaavat alle minimipalkan ja joilla on suuria toimeentulovaikeuksia. Tämä on monien eurooppalaisten todellisuutta nykyään.”

Työelämää mullistavat siirtymät

Voet tunnistaa työntekijöiden pelot tulevaisuudesta ja edessä olevista suurista muutoksista Euroopan valmistautuessa kaksinkertaiseen siirtymään ˗ talouksien digitaaliseen ja vihreään siirtymään.

”Nykyinen politiikka ei turvaa ihmisiä tavalla, jolla sen pitäisi, eikä politiikka ole rakennettu ihmisten suostumukselle. Tämä koskee erityisesti vihreää siirtymää, joka mullistaa työelämän”, hän sanoo.

Työntekijät ovat menettäneet työpaikkansa vuosikymmeniä sitten, mutta nyt he ovat todistamassa myös yritysten vaikeuksia Euroopan korkeiden energiahintojen vuoksi. Voetin mukaan Euroopan uudelleen teollistaminen ja aktiivinen visio Euroopasta on tärkeää. Se on selviytymiskysymys, joka vaatii valtavaa sitoutumista ammattiliittojen puolelta.

”Työntekijöiden kokema epävarmuus ja se, jäävätkö he työttömiksi tietyillä aloilla, on konkreettista. Siksi yritysten on investoitava uudelleenkouluttamiseen ja osaamisen parantamiseen sekä uusien laadukkaiden työpaikkojen luomiseen”.

Ilmastopolitiikan toteuttaminen hintasignaaleihin perustuvalla lähestymistavalla ei ole ongelmatonta. Jos joku kohtaa elinkustannuskriisin, hintasignaali voi vaikuttaa häneen paljon. He eivät pystyisi kuluttamaan, matkustamaan eivätkä jatkamaan ajamista töihin.

”Tulevaisuuden ilmastopolitiikkaa tarkasteltaessa meidän on siis myös varmistettava investoinnit ja investoinnit kyseisillä toimialoilla työskenteleviin”, hän sanoo.

Jos työntekijät eivät ole mukana näissä suurissa tulevissa päätöksissä, on olemassa vaara, että luottamuksen puute kasvaa.

Taistelu säästötoimia vastaan poliittisilla vaatimuksilla

ETUC:llä on vahva rooli sekä sosiaalisen Euroopan että kestävän, työntekijäystävällisen Euroopan rakentamisessa. Alle kaksi viikkoa sitten ammattiyhdistysliike esitteli manifestinsa 12 sitoumuksella tulevia EU-vaaleja varten.

”Saadaksemme työntekijöiden tuen emme voi pitää heidän tukeaan poliittisille puolueille itsestäänselvyytenä. Tämä on nähtävissä jokaisessa maassa, jossa äärioikeisto ja antidemokraattiset voimat ovat nousussa ja joissa nämä työntekijöiden vastaiset voimat hyödyntävät työntekijöiden pelkoa. Tällaisessa tilanteessa ETUC:n mielestä edistyksellisten poliittisten puolueiden on johdettava työmaailman kampanjaa”, Voet sanoo.

Hän huomauttaa, että työntekijät ovat kiinnostuneita vastauksista siitä, miten päättäjät voivat turvata heidän työpaikkansa ja tulonsa.

”Siksi tarvitsemme poliittisia puolueita ja poliitikkoja sitoutumaan ETUC:n ehdottamiin 12 sitoumukseen palauttamaan sosiaalisen Euroopan raiteilleen.”

Hän jatkaa:

”Paljon rahaa osoitetaan yritysten tukemiseen hiilestä irtautumisessa tai digitalisaatiossa, mutta tällä rahalla ei ole sosiaalista ehdollisuutta. Sosiaalista ehdollisuutta voitaisiin lisätä julkisissa hankinoissa, mikä tarkoittaa hyvää palkkaa ja kunnollisia työoloja, työehtosopimusneuvotteluja ja ihmisoikeuksia toimitusketjuissaan tarjoavien yritysten kunnioittamista.

Covid 19 -kriisin jälkeen EU:lla on ollut edistyksellisempi poliittinen agenda, mutta Voetin mukaan nyt ollaan palaamassa takaisin tilanteeseen, jossa politiikka on enemmän yrityslähtöistä. Tämä tarkoittaa vähemmän sääntöjä yrityksille, mutta myös vähemmän kykyä puolustaa työntekijöiden oikeuksia tai ympäristönsuojelua.

”Tarvitsemme poliittisia puolueita tukemaan edistyksellistä politiikkaa ja laittamaan asiat kuntoon, ei vain kriisin aikana, vaan myös välttääksemme uusia”, hän sanoo viitaten ay-liikkeen vaatimuksiin.

Avaintekijänä talousuudistus

Ludovic Voetin suurin pelko on, että Eurooppa ei pysty joissain vaiheessa poliittisesti suojelemaan työntekijöitä ja heidän tulojaan tai työolojaan. Elinkustannuskriisin alusta alkaen paljon rahaa on mennyt ylisuuriin voittoihin, jota ei juuri veroteta, ja jolloin sitä ei ole olemassa sosiaalipolitiikan rahoittamiseen tai muihin investointitarkoituksiin.

Yksinkertaisesti sanottuna tämä ei toimi työntekijöille. Samaan aikaan on olemassa kansallisia budjetteja, joihin kohdistuu taloudellisia sääntöjä, mikä tuo säästötoimien paluun.

”EU:n valtiovarainministerit keskustelevat taloudellisten sääntöjen uudistuksesta, joka vaikuttaisi kaikkiin talousalijäämäisiin ja velkaantuneisiin jäsenmaihin”, Voet mainitsee.

Nykyiset säännöt, jotka rajoittavat jäsenvaltion budjettialijäämän 3 prosenttiin BKT:sta ja velan 60 prosenttiin BKT:sta, on keskeytetty vuodesta 2020 pandemian taloudellisten seurausten vuoksi. Lakkautus päättyy vuonna 2024.

”Erityisesti jäsenvaltioiden, joiden alijäämä on yli 3 prosenttia, on tehtävä julkisen talouden sopeutus vähintään yhden prosentin verran BTK:sta. On paljon maita, joiden olisi tehtävä menoleikkauksia tulevina vuosina”, hän lisää.

EU:n on varmistettava, että jäsenvaltiot voivat taata riittävät investoinnit ja juoksevat menot.

Toinen suuri kysymys, joka myös vaatii investointeja, on jäsenvaltioiden tavoitteet rajoittaa globaali ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti. Päästöjä on vähennettävä 45 % vuoteen 2030 mennessä ja nollataso saavutettava 2050 mennessä.

”Nyt vain neljän EU-maan taloudellinen kapasiteetti riittää näihin ilmastotavoitteisiin investoimiseen. Maissa, jotka haluaisivat sitoutua siirtymään, on olemassa riski, että ilmastoinvestoinnit ja sosiaaliset investoinnit tekevät vaihtokaupan. Tällä olisi konkreettisia seurauksia työntekijöiden ja kansalaisten tukemiseen”, hän pohtii.

Talouksien pyrkiessä hiilineutraalisuuteen vaarana on, että työntekijöiden eläkeoikeuksia leikataan (eläkeikää nostetaan), sosiaaliturvaa leikataan eikä palkkoja koroteta. Voet huomauttaa, että julkinen tuki ilmastopolitiikalle riippuu siitä, onko se sosiaalista.

Menoleikkausten riski kasvaa äärioikeiston nousun myötä

Liittosihteeri ilmaisee myös huolensa Euroopan nykyisestä poliittisesta tilasta äärioikeistopuolueiden saadessa enemmän äänestäjiä ja poliittista valtaa. Viimeisimmät uutiset tulivat vasta muutama päivä sitten, kun saimme tietää, että jälleen yhtä äärioikeistolaista hallitusta neuvotellaan Alankomaissa.

Ja sitten on Espanja, jossa kansa äänesti kansallisissa vaaleissa edistyksellistä puoluetta äärioikeiston sijaan. Voetin mukaan Espanja on hyvä esimerkki edistyksellisestä hallituksesta, joka on työskennellyt ammattiliittojen kanssa, joka on nostanut minimipalkkoja ja joka on toiminut inflaatiota vastaan ja ottanut käyttöön energian hintakaton.

”Edistyksellinen politiikka on oikea tapa edetä, myös äänestäjien kannatuksen säilyttämiseksi”, hän sanoo.

”Jos et toteuta edistyksellistä politiikkaa, äärioikeisto vahvistaa ääntänsä”, hän lisää.

Manifestissaan vuoden 2024 vaaleille ETUC vetäytyy kaikesta yhteistyöstä eurooppalaisten instituutioiden äärioikeistopuolueiden kanssa. ETUC huomauttaa myös, että äärioikeisto väittää epärehellisesti tukevansa työväkeä, kun se hyökkää ammattiliittoja ja työntekijöiden demokraattisia oikeuksia vastaan.

Työläisten oikeuksia ja lakko-oikeutta vastaan on hyökätty osana äärioikeiston poliittista agendaa myös Suomessa, jossa Perussuomalaiset ovat hallituksessa.

”Säästötoimien riski kasvaa, ei vain äärioikeiston osalta, mutta myös vahvojen konservatiivisten hallitusten toimesta, jotka toteuttavat menoleikkauksia. Konservatiiviset säästötoimet kiihdyttävät entisestään jännitteitä yhteiskunnassa.”

Ääni sosiaalisen Euroopan puolesta

Yksi keskeinen kysymys on, miten voimme lisätä edistyspuolueiden (S&D:n, Vasemmiston, Vihreiden) äänimäärää EU-vaaleissa ensi kesänä?

”No, ETUC on tietysti poliittisista puolueista riippumaton, mutta jos poliittiset puolueet haluavat saada ammattiliiton jäsenet äänestämään, on ensin saatava ihmiset äänestämään, sillä EU-vaaleihin liittyy pettymystä. Työntekijöiden on nähtävä, että EU:n politiikka tuottaa heille myönteisiä aloitteita ja että he voivat hyötyä tuloksista, kuten minimipalkkojen täytäntöönpanosta. Tämä lisää luottamusta EU:n päätöksentekoon”.

Kun tarkastellaan tätä vaalikautta, mainitsemisen arvoisia merkittäviä EU-lainsäädäntöjä ovat esimerkiksi minimipalkkoja koskeva direktiivi ja direktiivi palkkauksen läpinäkyvyydestä. Voet lisää luetteloon myös direktiivin alustatyöntekijöiden työolojen parantamisesta ja yritysten huolellisuusvelvoitteesta, jotka molemmat ovat viimeisessä kolmikantaneuvotteluvaiheessa.

”On ratkaisevan tärkeää saada ihmiset ja nuoret äänestämään. Se vaatii näkemystä Euroopasta, joka ei ole irrallaan ihmisten todellisuudesta, vaan keskittyy tavallisiin kysymyksiin, kuten ihmisten työelämään, perhe-elämään ja sosiaalisiin näkökohtiin. Tämä on usein asia, joka puuttuu poliittisesta keskustelusta”, Voet huomauttaa.

”Paras tapa vahvistaa työntekijöiden ääntä on ammattiliittojen järjestäytyminen. Tämä on ainoa tapa panna täytäntöön edistyksellinen politiikka, työehtosopimusneuvottelut ja sosiaalilainsäädäntö”, hän lisää.

Osallistu Brysselin mielenosoitukseen!

Ammattiliitot ovat osoittaneet, että järjestäytymällä, osoittamalla mieltään ja välillä jopa lakkoilemalla, ne ovat pystyneet vaikuttamaan lakeihin, jotka ovat edelleen voimassa työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi. Eri mielenosoitukset ovat myös tukeneet ammattiliitot saamaan asioita päättäjien asialistalle.

”Se on keinomme osoittaa, että ihmiset eivät ole tyytyväisiä nykyiseen tapaan hoitaa asioita ja ihmiset vaativat enemmän. Tärkeitä päätöksiä ei voida tehdä kuuntelematta työntekijöitä”, sanoo Ludovic Voet, ETUC:n liittosihteeri. Mielenosoituksia tarvitaan jatkossakin osoittamaan tukea ammattiliittojen vaatimuksille.

Mielenosoitukset pysyvät, ja tätä varten meillä on jo kalenterissa päivämäärä, jolloin tavataan Brysselissä. Se on 12. joulukuuta. Osallistu sinäkin Euromielenosoitukseen!