Asuminen on perusoikeus, eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa. Tästä huolimatta yli 890 000 ihmistä nukkuu ulkosalla tai kodittomien asuntoloissa Euroopassa. EU:n tavoite on tehdä asunnottomuudesta loppu. Komissaariehdokkaiden joukossa löytyy nyt ensimmäistä kertaa komissaari, joka tulee vastaamaan asuntoasioista EU-tasolla.

Kestävä, kunnollinen ja kohtuuhintainen asuminen on turvattava kaikille. Tämä oli meppien viesti, kun asuntokriisistä käytiin keskustelua parlamentin täysistunnossa keskiviikkona 9.10.2024. Enemmistö mepeistä kannattaa tasapainoista EU:n laajuista asuntostrategiaa. Viime vuosikymmenen aikana asuntojen hinnat ovat nousseet 17 % Euroopan unionissa; yli 10 % eurooppalaisista kotitalouksista käyttää yli 40 % tuloistaan asumiskuluihin.

Karut tilastot, joiden joukossa Suomi on valopilkki

Euroopassa toimivien asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSAn raportin mukaan, asunnottomien määrä* on tuplaantunut vuodesta 2009. EU-alueella, tilanne on kriittisin Saksassa, jossa on yli 210.000 asunnottomia. Ranskassa on toiseksi eniten ihmisiä vailla kotia (209.000 ihmistä). Suomessa asunnottomien tilanne on ollut EU-maiden vertailussa parhaasta päästä.

Euroopassa asunnottomien määrä on vähentynyt nopeiten Suomessa. Tästä saadaan kiittää mm. asunto ensin -periaatetta, jonka mukaan ihmiselle tarjotaan ensin asunto ja vasta sen jälkeen voi alkaa asunnottomuuden tuottamien ongelmien hoitaminen ja kuntoutuminen. Suomi on myös ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus vähenee huolimatta siitä, että olemme käyneet läpi talouden taantuman. Suomen malli antaa toivoa.

Eriarvoisuuden kitkeminen ja suhtautuminen ongelmaan

Asunnottomuuden syyt ovat moninaiset. Voidaan puhua sekä rakenteellisista että yksilöllisistä tekijöistä. Rakenteellisista tekijöistä tärkeimpiä ovat asuntomarkkinoiden ja työmarkkinoiden toimivuus, kohtuuhintaisten asuntojen riittävä tarjonta sekä sosiaaliturvan taso, mukaan lukien asumistuki. Yksilölliset tekijät ovat esimerkiksi päihderiippuvuuden tapaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, jotka lisäävät asunnottomuuden riskiä. Selvää on, että asunnottomuuden poistaminen edellyttää sekä asunto- että sosiaalipoliittisten toimenpiteiden yhteensovittamista.

Eriarvoisuus on yksi asunnottomuuden merkittävimmistä syistä. Uskottavan asunnottomuuspolitiikan ehtona on eriarvoisuuden vähentäminen. Kaupunkien on myös pystyttävä tarjoamaan enemmän erilaisiin tarpeisiin vastaavia tuetun asumisen paikkoja.

Suhtautumisessa asunnottomuuteen on suuria jäsenmaiden välisiä eroja. Monessa maassa asunnottomuutta yhteiskunnallisena ongelmana pyritään eri tavoin rajaamaan ja hallitsemaan. Ääritapauksissa tämä voi tarkoittaa asunnottomuuden kriminalisoivaa lainsäädäntöä, kuten Unkarissa. Asunnottomuuden poistamisessa ratkaisevaa ei ole pelkästään se, mitä tehdään, vaan myös miten.

Asuntokomissaarilla haasteellinen pesti

Tulevalla asuntokomissaarilla Dan Jørgensenillä on haasteellinen tehtävä edessä. Hänellä on kaksijakoinen vastuualue, sillä asuntopolitiikan lisäksi hän tulee toisaalta osallistumaan Energiaunionin (Energy Union) luomiseen. Energiaunionin tavoitteisiin kuuluu kotitalouksien ja yritysmaailman energiahintojen saaminen kuriin, samalla kun unionissa edistetään uusiutuvan energialähteiden ja puhtaan energian käyttöä. Komissaarin tehtävät keskittyvät suuresti fossiilisesta tuontienergiasta irtautumiseen.

Toissijaisena tehtävänä komissaarin tulee taistella energiaköyhyyttä vastaan ja olla mukana laatimassa eurooppalaisen kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa. Tässä viitekehyksessä hänen tulee myös kehittää eurooppalaisen rakentamisen strategia asuntorakentamisen tukemiseksi ja rakentamisen ympäristönsuojelun parantamiseksi. Tätä tehdään nyt ensimmäistä kertaa EU-tasolla.

Tehtävään sisältyy myös yhteistyö Euroopan investointipankin kanssa ja pan-eurooppalaisen investointialustan kehittäminen kestävää ja kohtuuhintaista asumista varten. Komissio on lupaillut direktiiviehdotusta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat lisätä likviditeettiä asuntomarkkinoille ja kaksinkertaistaa suunnitellut koheesiopolitiikan investoinnit kohtuuhintaisiin asuntoihin.

Eurooppalaisen S&D-ryhmän mukaan kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaan tulee lisätä investointeja julkiseen ja yksityiseen asumiseen. Sen lisäksi energiaköyhyyttä tulee torjua ja rakennuksia on kunnostettava energiakustannusten vähentämiseksi. EU:n valtiontukisääntöjen tarkistamista esteiden vähentämiseksi ja asumisinvestointien mahdollistamiseksi on myös esitetty. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteena on saavuttaa kohtuuhintainen asuminen kaikille.

Moni EU-asiantuntija on suhtautunut kriittisesti uuteen komissaarisalkkuun juuri sen takia, että asuntoasiat kuuluvat kansallisen toimivallan piiriin. Euroopan asuntokomissaarin nimittäminen tarjoaa kuitenkin tilaisuuden keskustella monia jäsenvaltioita koettelevasta asuntokriisistä.

*Asunnottomiksi määritellään ihmiset, joilla ei ole omaa asuntoa tai voimassa olevaa vuokrasopimusta. Tilastojen ulkopuolelle jäävät usein oikeudettomassa asemassa olevat asunnottomat siirtolaiset, joihin kuuluu julkisten palveluiden ulkopuolella olevaa Euroopan liikkuvaa väestöä ja kolmansista maista tulleita paperittomia. Yksi asunnottomuuden muoto voi olla, että jonkinlainen katto löytyy pään päältä, mutta asunto ei ole ihmisarvon mukainen, eli siellä ei ole kunnollista lämmitystä eikä sähkön ja veden kaltaisia perustarpeita. Siksi tilastotietoihin on suhtauduttava kriittisesti. Lähde Labore.