Työntekijöiden oikeus saada tietoa ja tulla kuulluksi on osa EU:n sosiaalisten oikeuksien pilaria. EU:ssa toimivien monikansallisten yritysten kasvu on lisännyt tarvetta vahvistaa tätä oikeutta rajat ylittävissä tilanteissa – ja juuri tätä varten perustettiin eurooppalaiset yritysneuvostot (EWC:t). Tänään parlamentti antoi lopullisen hyväksyntänsä EWC-direktiivin uudistamiseen.

Yritysneuvostot edustavat monikansallisten yritysten EU-alueen työntekijöitä. Ne varmistavat, että työntekijöillä on mahdollisuus saada tietoa ja käydä vuoropuhelua yritysjohdon kanssa EU-tason päätöksistä, joilla on vaikutuksia työehtoihin. Ensimmäinen yritysneuvostodirektiivi hyväksyttiin vuonna 1994, ja sen pohjalta on perustettu yli 1 250 yritysneuvostoa.

Tärkeä työkalu monikansallisten yritysten työntekijöille

Sari Vaittinen, kv-asiantuntija Ammattiliitto Pro:ssa ja Tarja Loppi, kansainvälinen asiantuntija Teollisuusliitossa, ovat molemmat seuranneet eurooppalaisten yritysneuvostojen EWC-direktiivin uudistamisen vaiheita Teollisuuden palkansaajat TP ry:n yhteistoimintaryhmän kautta.

”Teemme Teollisuuden Palkansaajien sateenvarjon alla yhteistyötä kaikkien suomalaisten liittojen kanssa EWC-asioissa”, Sari Vaittinen kertoo.

Vaittisen mukaan heidän ylläpitämässä tietokannassaan on n. 40 EWC-yritystä, jotka ovat suomalaisomisteisia ja suomalaisia edustajia on n. 200. Kaikkiaan tietokannassa on noin 600 henkilöä, jotka toimivat joko EWC-edustajana tai varaedustajana Suomessa.

”EWC on suomalaisille monikansallisten yritysten työntekijöille tärkeä työkalu. On välttämätöntä saada aikaan vuorovaikutus yrityksen johdon kanssa ja luoda yhteys eurooppalaisen henkilöstön kanssa. Useiden tutkimusten mukaan yritykset, joissa on toimiva yritysneuvosto, ovat muita kilpailukykyisempiä. EWC sitouttaa yrityksen työntekijöitä ja helpottaa myös yrityksen päätöksentekoprosesseja oikein toteutettuna”, Tarja Loppi kommentoi.

Direktiivin uudistus oli välttämätöntä. Edellisen kerran direktiiviä uudistettiin vuonna 2009. Silloinen uudistus pyrki vahvistamaan työntekijöiden oikeuksia ja parantamaan neuvostojen toimintaa, mutta käytännössä monet ongelmat jatkuivat: tietojen saanti ja kuuleminen jäivät usein riittämättömiksi, salassapitosääntöjä käytettiin väärin ja oikeussuoja vaihteli jäsenmaittain.

Vuoden 2025 tarkistuksessa tavoitteena on, että työntekijöillä on aito mahdollisuus vaikuttaa yritystason päätöksiin kaikkialla Euroopassa ja että työelämän demokratia vahvistuisi monikansallisissa yrityksissä.

”Myönteisiä asioita direktiivin tarkistuksessa on mm. eurooppalaisen yritysneuvoston oikeus saada kirjallinen vastaus ennen päätöksen voimaantuloa. Yritysjohdon täytyy perustella salassa pidettävä informaatio hyvin ja tiedottaa EWC:lle siitä, kuinka kauan asia on salainen”, painottaa Vaittinen.

Muita keskeisiä uudistuksia on, että työnantajien on maksettava asiantuntijoiden käytöstä neuvostoissa. EWC-edustajilla on oikeus käyttää asiantuntijoita ja ottaa heidät myös mukaan kokouksiin. Edustajilla on oikeus lakiapuun, jonka yritys maksaa, joskin jäsenmaat päättävät siitä, miten tämä lopullisesti sovitaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Loppi listaa lisäksi positiiviseksi asiaksi,että EWC-kokouksia on pidettävä kaksi kertaa vuodessa. Sanktiot sen sijaan jäänevät kansallisesti päätettäväksi, joten direktiivin toimeenpanovaiheessa on vielä varauduttava lisäämään painetta.

EWC-direktiivin uudistus puhutti meppejä

Parlamentissa käytiin hyvin ärhäkkää keskustelua vielä keskiviikkoiltana, ja äänestyksen suuntaa oli vaikea ennustaa. Äänestystulos 414 puolesta, 139 vastaan ja 61 tyhjää ääntä, osoitti, että mepit olivat kuunnelleet parlamentin esittelijää Dennis Radtkea (EPP, Saksa). Täysistunnon keskusteluissa Radtke korosti, että EWC-direktiivin uudistus tulee olemaan päätös 16 vuotta kestäneeseen keskusteluun. Hän vakuutti myös, ettei uudistus lisää byrokratiaa, vaan selkeyttää päätöksentekoa ja vahvistaa työntekijöiden osallistumista yrityksissä, mikä on selvä kilpailuetu.

EU-komissaari Wopke Hoekstra, joka edusti keskustelussa komissiota, kuvasi uudistusta tasapainoiseksi kompromissiksi, joka hyödyttää sekä työntekijöitä että yrityksiä.

Komissaarin mukaan keskeisiä parannuksia ovat mm. EWC:n kuulemisoikeuden varmistaminen ajoissa, sukupuolitasapainon parantaminen yritysneuvostoissa (vähintään 40 % molempia sukupuolia) ja transnationaalisten asioiden määritelmän selkeyttäminen. Sen lisäksi uudistuksessa vahvistetaan pääsyä oikeuskäsittelyyn teen ja direktiivin oikeuksien täytäntöönpanoa.

Hoekstra korosti lisäksi, ettei direktiivi estä yritysten päätöksentekoa eikä aiheuta merkittäviä kustannuksia, vaan vahvistaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia.Li Andersson (The Left, Suomi) muistutti puheenvuorossaan, että mitä suurempi yritys, sitä vaikeampaa yksittäisen työntekijän on tulla kuulluksi. Andersson painotti, että direktiivi takaa työntekijöille oikeuden tulla kuulluksi ja parantaa olemassa olevaa lainsäädäntöä ilman ylimääräistä byrokratiaa.

Estelle Ceulemans (S&D, Belgia) nosti esiin hyvin konkreettisen tapauksen Audi Brysselistä, jossa työntekijät saivat tietää työpaikkamuutoksista lehdestä. Kyseessä ei ollut pieni muutos, vaan 6000 työpaikan menetys. Direktiivin vahvistaminen vahvistaa myös demokratiaa yrityksissä.

Lue lisää parlamentin tiedotteesta.