Euroopan parlamentin ja neuvoston neuvottelijat ovat saavuttaneet alustavan sopimuksen kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevien sääntöjen uudistamisesta. Uudet säännöt, niin sanottu ”883-asetus”, tähtäävät työvoiman liikkuvuuden helpottamiseen EU:ssa samalla, kun työntekijöiden sosiaaliset oikeudet turvataan rajat ylittävissä tilanteissa.

Kyproksen johdolla neuvoteltu sopu tuo kaivattua selkeyttä ja parantaa sosiaaliturvan kattavuutta tilanteissa, joissa työntekijä asuu ja työskentelee eri EU-maissa.

“Lähes kymmenen vuotta komission ehdotuksen jälkeen kansalaiset saavat vihdoin selkeämmät säännöt sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Tämä koskee muun muassa työttömyys-, perhe- ja pitkäaikaishoidon etuuksia. Samalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä vahvistetaan väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi”, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara sanoo.

Keskeiset uudistukset

Alustava sopimus päivittää sääntöjä liikkuvien työntekijöiden työttömyysetuuksista sekä etuuksien siirrettävyydestä työnhakutilanteissa. Lisäksi se selkeyttää pitkäaikaishoidon ja perhe-etuuksien sääntöjä sekä vahvistaa lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan koordinointia ja valvontaa.

Sopimuksella pyritään myös jakamaan taloudellista vastuuta oikeudenmukaisemmin jäsenmaiden kesken sekä tehostamaan petosten torjuntaa, esimerkiksi ns. postilaatikkoyritysten osalta.

Erityisen tärkeä uudistus on lähetettyjen työntekijöiden ennakkoilmoitusvelvollisuus. Sen avulla viranomaiset saavat tarvittavat tiedot sosiaaliturvan valvontaan, voivat puuttua näennäisiin lähetystilanteisiin ja pimeään työhön sekä tehostaa tarkastuksia.

Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö paranee myös digitaalisten työkalujen avulla. Työnantajat voivat jatkossa hoitaa ilmoituksia ja asiakirjoja sähköisesti esimerkiksi EESSI-järjestelmän kautta (Electronic Exchange of Social Security Information).

Yhteiset pelisäännöt, ei harmonisointia

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n perusoikeus, mutta sen rinnalle tarvitaan oikeudenmukaiset ja toimivat säännöt. Kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi, mikä tekee yhteensovittamisesta välttämätöntä.

EU:n perussopimuksen artikla 48 mahdollistaa järjestelmien koordinoinnin, mutta ei niiden harmonisointia.

Euroopan parlamentin pääneuvottelija, Gabriele Bischoff (S&D, Saksa), korosti sopimuksen merkitystä:

“Yhä useampi eurooppalainen asuu ja työskentelee rajojen yli. Työelämä on muuttunut ja väärinkäytösten riskit kasvaneet, mutta lainsäädäntö on pysynyt pitkälti ennallaan vuodesta 2010. Siksi uudistuksen merkitys on suuri.”

Hän painotti myös työskentelymaan lainsäädännön merkitystä:

“On kohtuutonta, että henkilö maksaa veroja ja sosiaaliturvamaksuja yhteen maahan vuosia, mutta työttömyyden kohdatessa ohjataan toiseen maahan. Työskentelymaan periaate ei ole vain oikeudenmukainen – se on myös sisämarkkinoiden looginen perusta”.

Eurooppalaiselta ay-liikkeeltä tukea uudistukseen

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC:n mukaan uudet säännöt lisäävät selkeyttä ja ennakoitavuutta miljoonille EU-maissa työskenteleville ihmisille.

ETUC:n pääsihteeri Esther Lynch korosti:

“Uudistus vahvistaa suojaa väärinkäytöksiä vastaan sekä varmistaa, että EU:n sisällä liikkuvat työntekijät voivat tosiasiallisesti käyttää sosiaaliturvaoikeuksiaan. Tämä on ratkaisevaa luottamuksen säilyttämiseksi sisämarkkinoihin ja sen osoittamiseksi, että työvoiman liikkuvuus voi kulkea käsi kädessä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa”.

ETUC on yhdessä muiden työmarkkinaosapuolten kanssa vaatinut pitkään tätä uudistusta ja kehottaa nyt neuvostoa ja parlamenttia hyväksymään sopimuksen nopeasti.

Seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä sopimus virallisesti ennen kuin säännöt voivat tulla voimaan. Parlamentin työllisyysvaliokunta (EMPL) voi käsittelee asiaa aikaisintaan toukokuussa, ja täysistunnon hyväksyntä voisi seurata ennen kesätaukoa.

Työvoiman liikkuvuus EU:ssa

Euroopan komission tuoreen raportin mukaan työikäisten EU-kansalaisten liikkuvuus on pysynyt viime vuosina vakaana. Vuonna 2024 toisessa jäsenmaassa asui noin 10,1 miljoonaa työikäistä EU-kansalaista (20–64-vuotiaat), ja kaikenikäisiä liikkuvia EU-kansalaisia oli yhteensä noin 14 miljoonaa.

Liikkuvat työntekijät ovat pääosin nuoria, ja miehiä on hieman enemmän kuin naisia.

Kolmansien maiden kansalaisten muuttoliike kasvoi voimakkaasti koronapandemian jälkeen vuonna 2022, erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksena, mutta laski jälleen vuonna 2023.

Vuonna 2024 EU:ssa oli noin 1,87 miljoonaa rajatyöntekijää. Suurimmat lähtömaat olivat Ranska, ja tärkeimmät kohdemaat Saksa ja Sveitsi. Luxemburg erottuu joukosta: peräti 45 prosenttia sen työvoimasta on rajatyöntekijöitä.