Finanssipolitiikan liikkumavaraa lisättävä strategisen autonomian vuoksi
BlogiVaikka Suomen valtiovarainministerinä Jutta Urpilainen vastusti yhteisvelkaa Suomen hallituksen linjan mukaisesti eurokriisin aikana, on hän nyt EU-komissaarina kehottanut Suomea harkitsemaan uudelleen yhteisvelkaan suhtautumista. Syynä on paitsi geopoliittisiin jännitteisiin ja protektionismin nousuun vastaaminen strategisen autonomian muodossa niin myös Ukrainan jälleenrakentamisen rahoittaminen.
Strategista autonomiaa voidaan tukea joko valtiontukisääntöjä löyhentämällä tai yhteisvastuuta kasvattamalla suvereniteettirahaston myötä. EU:n taloussääntöjen uudistamista täytyy tarkastella näistä laajemmista tavoitteista käsin. Esimerkiksi valtiontukisääntöjen löyhentäminen edellyttää väljempää finanssipolitiikan sääntökehikkoa, jotta valtiontukia voidaan myös käytännössä hyödyntää strategisen autonomian vahvistamiseksi.
Komissio ehdottaa EU:n talouden ohjausjärjestelmälle uusia sääntöjä
Euroopan komissio antoi konkreettisen esityksensä EU:n taloussääntöjen uudistamiseksi 26.4.2023. Komission esityksessä keskeiseen rooliin nousee pidemmän aikavälin velkakestävyysanalyysi ja jäsenmaiden laatimat finanssipoliittisrakenteelliset suunnitelmat. Nettomenoura ohjaa tavoitteisiin pääsemistä ja sääntöjen toimeenpanoa vahvistetaan. Komission esityksessä investointien rooli on aiemmista puheista ikävä kyllä supistunut ja nettomenouraa on täydennetty useammilla vähimmäisvaatimuksilla, mikä voi tehdä sääntökehikosta vaikeaselkoisemman.
Saksa on suhtautunut kriittisesti komission esitykseen ja vaatinut tiukempaa sääntökehikkoa. Ranska ja Italia ovat myös suhtautuneet komission esitykseen kriittisesti, mutta päinvastaisesta syystä, ja vaatineet väljempää sääntökehikkoa esimerkiksi investoinneille. Suvereniteettirahastoon nämä maat ovat kuitenkin suhtautuneet selvästi Suomea myötämielisemmin.
Suomen uuden hallituksen lähestymistapaa taloussääntöihin odotetaan
Suomen uuden hallituksen on syytä muodostaa pikaisesti johdonmukainen lähestymistapa EU:n taloussääntöjen uudistamiseen. Strategisen autonomian vahvistamiseksi Suomi voi harkita uudelleen suhtautumistaan yhteisvelkaan suvereniteettirahaston vuoksi. Vaihtoehtoisesti Suomi voi jatkossakin vastustaa yhteistä velkaa, mutta silloin sen pitää olla aktiivisesti vaatimassa valtiontukisääntöjen löyhentämistä ja finanssipolitiikan sääntöjen joustavoittamista. Suomi ei voi jäädä haikailemaan paluuta menneisiin hyviin aikoihin ja vastustaa epäjohdonmukaisesti kaikkia uudistuksia.