SAK ja STTK toteavat Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen ja Elinkeinoelämän keskusliiton yhteisessä, maanantaina 1. kesäkuuta julkaistussa kannanotossa, että komission viime viikolla julkaiseman elpymisrahastoehdotuksen idea on kannatettava: rahoitusta myönnettäisiin valikoituihin investointikohteisiin, ei yleisenä tukena valtioille. 

Työmarkkinajärjestöjen mukaan Suomen etu on investointeja ja työllisyyttä tukeva EU-rahoitus, ja Suomen on suhtauduttava rakentavasti elpymisrahaston perustamisesta käytäviin neuvotteluihin. 

FinUnionsin johtaja Katja Lehto-Komulaisen mukaan Suomen kannalta erityisen tärkeää on, että EU:ssa löydetään yhteisiä ratkaisuja, joilla voidaan lyhentää taantumaa ja pelastaa työpaikkoja. Niin kauan kuin koronakriisi aiheuttaa EU-maissa ongelmia taloudelle, myös suomalainen vienti EU:n alueelle kärsii. 

Työmarkkinajärjestöt toteavat kannanotossaan, että EU on Suomen päämarkkina, ja Suomen vienti nojaa merkittävästi investointihyödykkeisiin. 

– Investointien tulisi myös olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä, Lehto-Komulainen toteaa. 

Komissio ehdottaa, että se ottaisi markkinoilta jäsenmaiden nimissä lainaa elvytyspaketin verran, 750 miljardia euroa, ja vakuutena olisi EU:n budjetti. Koska elvytysrahat ohjattaisiin EU:n budjetin kautta, niiden käyttöä valvoisivat sekä jäsenmaat että Euroopan parlamentti. 

Lehto-Komulaisen mukaan on hyvä, että elvytyspaketti on tällä tavoin muovattu EU-budjetin sisälle. Vajaan kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin yhteydessä Euroopan vakausmekanismi luotiin hallitusten väliseksi mekanismiksi, jossa Euroopan parlamentilla ei ollut roolia.

– Lainojen ehdollisuudessa on syytä ottaa opiksi edellisestä suuresta kriisistä. Tuolloin lainojen tiukka ehdollisuus johti monissa maissa työehtojen heikennyksiin, ja sen seurauksena muun muassa työssäkäyvien köyhien määrä kasvoi, Lehto-Komulainen toteaa. 

Työmarkkinajärjestöt nostavat kannanotossaan esille kestävän kasvun ja toteavat, että elpymispanostuksilla on mahdollista tukea EU:n pitkän aikavälin tavoitteita kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja osaamisen kohottamista. Ne kehottavat huolehtimaan kestävän kasvun tukemisesta myös uusia EU:n tulonlähteitä arvioitaessa. 

EU:n tulonlähteet ovat komission ehdotuksessa aiempaa tärkeämmässä roolissa, sillä sen mukaan elpymisrahastoa varten otettujen lainojen takaisinmaksussa käytettäisiin myös uusia EU:n tulonlähteitä kuten esimerkiksi hiilitullia ja suurten yritysten digiveroa.