Joakimin vastuualueille kuuluvat EU:n vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät kysymykset, kuten lähetettyjen työntekijöiden direktiivi, jonka muutosdirektiivin on määrä astua voimaan osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä heinäkuun 2020 loppuun mennessä. 

Ennen ETUC:iin siirtymistä Joakim työskenteli toimitsijana ja sittemmin myös vt. johtajana Ruotsin ay-keskusjärjestöjen edustustossa Brysselissä. Fackliga Brysselkontoret, kuten myös Suomen palkansaajien EU-edustusto FinUnions, tekee tiivistä yhteistyötä ETUC:n kanssa, joten ETUC tuli Joakimille tutuksi jo ennen sinne siirtymistä. Joakim on kaksikielinen ja moni ei täällä Brysselissä, eikä Suomessa, välttämättä olekaan tiennyt hänen Mustasaaren saaristoon sijoittuvista juuristaan.

Merkittävin uudistus lähetettyjen työntekijöiden direktiivissä on samapalkkaisuuden periaate eli samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka samassa paikassa. Tässä mielessä myös vastaanottajavaltion työehtosopimukset sitovat lähetettyjen työntekijöiden työnantajia. 

Toinen asia, jota tällä hetkellä Brysselissä seurataan, on uuden EU-toimielimen eli Euroopan työviranomaisen (European Labour Authority, ELA), perustaminen ja sitä koskevan asetuksen täytäntöönpano. Työntekijöiden liikkuvuutta koskevien EU-sääntöjen täytäntöönpanoa valvova virasto perustetaan Bratislavaan Slovakiaan, jossa se avaa ovensa vuoden 2021 alussa.  Joakimin muille vastuualueille kuuluvat myös EU:n sisämarkkinakysymykset sekä Euroopan kommission ns. parempi sääntely -kokonaisuus (better regulation).

ETUC on Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö, joka koostuu 90 kansallisesta ammattiyhdistysjärjestöstä 38 eri valtiosta. Suomen SAK, STTK ja Akava ovat ETUC:n jäsenjärjestöjä. Yhteisjärjestöjensä kautta ETUC edustaa yli 45 miljoonaa palkansaajaa. 

Jäsenjärjestöjensä edustajien antamien toimeksiantojen perusteella ETUC asettaa tavoitteitaan Euroopan kehittämiseksi, valmistelee suuntaviivoja eurooppalaisen työelämän parantamiseksi, vaikuttaa direktiivien valmisteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon ja seuraa niiden täytäntöönpanoa. Se neuvoo jäsenjärjestöjään direktiivien kansallisessa täytäntöönpanossa ja seuraa eurooppaoikeudellisia oikeustapauksia. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ETUC:n ja työnantajien eurooppalaisten etujärjestöjen välillä, sekä Euroopan kommission kanssa ovat toisia ay-kattojärjestön tärkeitä tehtäviä EU-tasolla. Ennen Joakimia ETUC:ssa on työskennellyt  kaksi suomalaista, poliittisesti valitut varapääsihteerit Markku Jääskeläinen ja Katja Lehto-Komulainen.

Haastavinta ETUC:in edunvalvontatyössä on toisinaan löytää sen 90 jäsenjärjestön yhteinen kanta, kertoo Joakim.

– Näkökulman ETUC:ssa tulee aina olla Euroopan työntekijöiden parhaaksi. Se on selvä.

Kuinka sujuvaa ranskaa puhuva, ruotsinkielinen Joakim sitten päätyikään Brysseliin? Joakim aloitti oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa ja valmistui sieltä maisteriksi pääaineena EU-oikeus. Opiskelujensa aikana Joakim haki Erasmus-vaihtoon Lyoniin. Hän viihtyi Ranskassa, ja siellä vierähti pidempään kuin alun perin oli ajatus. Joakim innostui opiskelemaan oikeustieteen lisäksi sukupuolentutkimusta Lyonin yliopiston sosiologian laitoksella. Ranskan kielellä opiskelu oli aluksi hieman kankeaa, mutta kieltä oppi sitä käyttämällä. – Pari ekaa kuukautta luennot meni osittain ohi, Joakim myöntää. Mutta ranskalaiset opiskelijakaverit olivat avuliaita ja jakoivat luentomuistiinpanojaan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Opiskelutavat ovat Ranskassa hieman erilaisia kuin Suomessa. Yliopisto-opinnot Ranskassa vaativat alussa enemmän läsnäoloa ja vähemmän lukemista. 

– Ensimmäisenä lukukautena kuullun ymmärtäminen alkoi sujua, toisella lukukaudella puhuminen ja sitten vasta toisen vuoden aikana sujui kirjoittaminen. Siis yliopistollinen kirjoittaminen, Joakim tähdentää. Gradu piti kirjoittaa ranskaksi – tottakai.

Erasmus-vaihdon lisäksi Joakim kannustaa ehdottomasti oikeustieteiden opiskelijoita osallistumaan oikeustapauskilpailuihin. – Se vaatii paljon aikaa. Niissä kilpaillaan ryhmissä stimuloitujen oikeudenkäyntien muodossa. Kilpailun puitteissa saa matkustaa toisiin yliopistoihin. Kivaa – ja samalla saa toki kerrytettyä opintopisteitä, hehkuttaa Joakim.

Erasmus-vaihdon ja Lyonin vuosien jälkeen seurasi harjoittelu- ja työjaksoja ensin Euroopan neuvostossa Strasbourgissa ja sitten Euroopan komissiossa Brysselissä. Siinä välissä Joakim ehti olla myös luennoitsija Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella ja opettaa siellä rikosoikeutta, prosessioikeutta ja ihmisoikeuksia, mutta veri veti aina takaisin Länsi-Eurooppaan. Noina vuosina Joakim toimi myös luottamustehtävissä Suomen lakimiesliiton tasa-arvojaostossa.

Joakim on kotiutunut hyvin Brysseliin. Upean Lyonin ja varsinkin pittoreskin Strasbourgin jälkeen Bryssel tuntui aluksi vieraalta. Joakim arvostaa kaupungin monikulttuurisuutta ja rikasta kulttuuritarjontaa. 

– Bryssel on kansainvälinen kaupunki, joka on kuitenkin hyvin inhimillisen kokoinen. Täällä on helppo liikkua paikasta toiseen kävellen. Korttelit ovat erilaisia, jokaisella kulmalla on oma charminsa. 

Entiset opiskelijakaverit kiusoittelevat toisinaan Joakimia siitä, että hän lähti Erasmus-vaihtoon, mutta ei koskaan tullut sieltä takaisin.

– Brysselissä on mielenkiintoisia työtehtäviä tarjolla. Asiantuntijan näkökulmasta tämä on innostava työympäristö. Voi todella puhua life long learningistä eli elämänmittaisesta oppimisesta.

Kaisa Siimes, FinUnions