Tällä viikolla Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta aloitti työnsä laadukkaita harjoitteluja koskevan aloitteen parissa. Komission aloitteeseen sisältyy sekä ehdotus direktiiviksi työharjoittelijoiden työehtojen parantamisesta että ehdotus neuvoston harjoittelun laatupuitteista vuonna 2014 antaman suosituksen muuttamisesta.

Myös neuvoston puolella pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys harjoitteludirektiivistä. Unkari pyrki löytämään kompromissin neuvoston puolella puheenjohtajakautensa aikana, mutta joutui toteamaan, ettei kanta valmistu. Näin ollen direktiivin käsittely jatkuu myös neuvostossa tammikuun lopussa.

Euroopan komissio antoi esityksen laadukkaista työharjoitteluista viime vuoden maaliskuussa. Esitys pohjautuu parlamentin päätöslauselmalinjauksiin kesäkuulta 2023. Komission esitykseen sisältyvät direktiivi- ja suositusehdotukset, joilla on määrä parantaa työharjoittelujaksojen laatua koko EU:ssa.

Parlamentin työllisyysvaliokunta, joka antaa aloitteista lausunnot vastuuvaliokunnalle, keskusteli maanantaina 13.1. asiantuntijoiden ja komission kanssa komission esityksestä. Parlamentin esittelijänä toimii Alícia Homs Ginel (S&D, Espanja).

”Harjoittelu on hyvä keino päästä työelämään kiinni ja mieluisaan työpaikkaan. Palkattomat työharjoittelut ovat sen sijaan suuri riski nuorille, joiden ovat taloudellinen taakka kasvaa ja jotka ovat jo muuten ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tai syrjäytymisvaarassa”, Homs Ginel painotti.

Hän viittasi Eurobarometriin, jonka mukaan neljä viidestä nuoresta ovat esittäneet huolensa liittyen harjoittelujakson laatuun ja erityisesti harjoittelujen huonoihin työoloihin. Noin 61 prosenttia nuorista, jotka tekevät palkattomia harjoitteluita, eivät pysty kattamaan peruskulujaan (asumis- tai elinkustannuksia). Euroopan nuorisofoorumin arvioiden mukaan palkattoman harjoittelun kustannukset ovat noin 1000 euroa kuussa harjoittelijalle.

Homs Ginelin lausunto, jonka odotetaan valmistuvan maaliskuussa 2025, tulee keskittymään harjoittelijoiden hyväksikäytön lopettamiseen työolojen parantamisen avulla (sosiaalisten oikeuksien takaaminen iästä tai asemasta huolimatta) sekä palkattomien työharjoittelujen kieltämiseen EU:ssa.

”Neuvottelut neuvoston kanssa eivät tule olemaan helppoja, ja siksi on tärkeää, että parlamentti saavuttaa kunnianhimoisen kannan”, Homs Ginel ennusti.

Ohjeistusta jäsenvaltioille

Komission edustaja painotti, että harjoitteludirektiivillä pyritään parantamaan harjoittelijoiden työoloja ja estämään työnantajia naamioimasta työsuhteita harjoitteluiksi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkastukset työpaikoilla toimivat, ja että ryhdytään toimiin väärien työharjoittelujen kitkemiseksi. kitkemiseksi.

”Komissio on laatinut ohjeistuksen jäsenvaltioille. Ensin on tarkistettava, liittyykö harjoitteluun oppimiskomponentti, onko työharjoittelun pituus perusteltu, tai onko sama harjoittelija/ työntekijä tehnyt toistuvasti harjoitteluja samalle”, komission edustaja sanoi.

Jäsenmaiden on määriteltävä aikaraamit työharjoitteluiden kestoon, harjoitteluiden uusimiseen ja oppimissisältöön. Työnantajien on ilmoitettava harjoitteluista määritellyt tiedot viranomaistaholle, jotta valvonta on mahdollista.

Tuomioistuin on todennut, että harjoittelijat ovat työntekijöitä

Keskusteluihin osallistui myös Jo Helme, joka tutkii työkseen EU:n lakiesityksiä Oxfordin yliopistossa. Hän tunnistaa tiettyjä oikeudellisia ongelmia harjoitteludirektiivin osalta.

Hän tuo esille kolme ongelmaa komission nykyisessä lähestymistavassa. Ensinnäkin direktiivistä puuttuu harjoittelijan tarkka määritelmä, mikä jättää myös epäselväksi sen, onko harjoittelijalla oikeudellinen status.

Toisena asiana, Helme totesi, että lainsäätäjän lähtökohdan ja tuomioistuimen oikeuskäytännön välillä on konflikti.

”Oikeuskäytäntö on jatkuvasti todennut, että harjoittelijat ovat työntekijöitä. Direktiivissä on siis päällekkäisyys, kun ajatellaan tuomioistuimen työntekijämääritelmää sekä vaatimuksia laadukkaista harjoitteluista”, hän sanoi.

Kolmas asia, jonka tutkija nostaa esille on, että palkattomat ja huonosti palkatut työharjoittelut johtavat usein syrjintään. Palkattomia harjoitteluita tekee suurimmaksi osaksi naiset, jotka joutuvat jo työmarkkinoille tullessaan palkkakuiluun. Myös muunlainen syrjintä työharjoitteluissa on hyvin yleistä, kuten etniseen alkuperään sekä ikään perustuva. Tutkija muistuttaa, että nämä ovat EU:n perusarvoja vastaisia asioita.

Komission direktiiviehdotus kattaa ainoastaan ne harjoittelijat, joilla on työntekijän status. Komission päivitetty ehdotus suositukseksi kattaisi kaikki harjoittelijat, myös ne, joilla ei työntekijästatusta ole. Ehdotukset ovat tutkijan mukaan hyvin tervetulleita, mutta Helme viittaa oikeudellisiin ongelmiin.

”Suosituksessa ei selvennetä mitä oikeuksia harjoittelijalla on. Direktiiviehdotuksessa edellytetään, että ns. ”todelliset harjoittelijat” erottuvat ”naamioiduista harjoitteluista”. Se on mahdotonta tämän perusteella”, Helme sanoi.

Ehdotetussa direktiivin artiklassa 3, joka koskee yhdenvertaista kohtelua, artikla on tulkittu niin, että työnantajat voisivat ikään kuin ”poistaa oikeuksia” työntekijöiltä. Tutkijan mukaan tämä vesittää koko työntekijän käsitteen. 

Suosituksessa on maininta ”reilusta palkkauksesta” harjoittelijalle, mutta tutkija muistuttaa, ettei kyse ole sitovasta välineestä. Tekstissä esiintyvä termi ”reilua palkka” on myös ongelmallinen. On vaarana, että luodaan kahden tason syrjintää; toisille harjoittelijoille kompensoidaan matkakulut, kun taas toiset saavat vähimmäispalkkaa.

Jatkoa ajatellen tutkija suosittaa, että selvennetään käsitettä harjoittelija, ja miten se eroaa olemassa olevista oikeudellisista statuksista Euroopassa (työntekijöistä). Helme lisäsi, että parlamentin päätöslauselma parin vuoden takaa tarjoaa selkeämmän ratkaisun tähän asiaan ja tavallaan täyttää komission ehdotuksen ”porsaanreiät”.

Direktiivi kattamaan harjoitteluja laajemmin

Asiantuntijana kuultiin myös ETUC:n liittosihteeri Tea Jarcia, joka painotti omassa puheenvuorossaan, että direktiivin tulee kattaa mahdollisimman hyvin erilaiset harjoittelijat ja harjoittelujaksot, kuten ammatillisen koulutuksen harjoittelijat ja työllistämistoimiin liittyvät harjoittelut. Neuvosto on toistaiseksi sulkenut nämä harjoittelutyypit pois direktiivin puitteista.

Jarc myös painotti palkan tärkeyttä. Hänen mukaansa se on ainoa asia, joka tekee harjoittelujakson kunnollisen.

”Harjoittelijoiden kohtelu halpatyövoimana on hyväksikäyttöä, ja siitä on tehtävä loppu”, hän painotti.

Eurooppalainen työnantajapuoli korosti keskusteluissa mieluummin ei-sitovaa välinettä kuin direktiiviä.

Parlamentin työllisyysvaliokunta on myös koolla 16.1.2025. Seuraa keskusteluja täältä.