Siirry sisältöön

KEY, KEY-Finland ja FinUnions

25 vuotta palkansaajien asialla Brysselissä

Suomalaisella ay-liikkeellä on ollut tärkeä rooli Suomen saamisessa mukaan Euroopan yhdentymiseen ja Suomen EU-jäsenyyden varmistamisessa. Suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt ymmärsivät varhain, että Suomen on oltava mukana siellä missä päätöksiä tehdään.

1985 – 1989

EY:n Valkoinen kirja julkaistaan. Työ Länsi-Euroopan sisämarkkinoiden synnyttämiseksi käynnistyy.

1986 Single European Act, Suomesta tulee EFTA:n täysjäsen.

1987 Ulkoministeriön EFTA/EY-valmistelujaosto perustetaan.

1988 Hallituksen selonteko Länsi-Euroopan yhdentymisestä.
Keskustelut ay-liikkeen tiedontarpeesta integraation osalta käynnistyy.

1989 Suomen hallituksen tiedonanto tulevista ETA-neuvotteluista.

TEPE Teollisuuden palkansaajien Eurooppa-projekti perustetaan.

1990 – 1991

Palkansaajakeskusjärjestöt, SAK, TVK, Akava ja STTK perustivat syksyllä 1990 hankkeen nimeltä Keskusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyö, KEY. Sen tehtävänä oli kerätä ja jakaa tietoa Euroopan integraatiosta sekä EY:n ja EFTA-maiden käymien ETA-neuvotteluiden etenemisestä.


1990
ETA-neuvottelut käynnistyvät, EY:n Schengen-sopimus syntyy.

1991
Suomessa alkaa talouslama, EY ja EFTA hyväksyvät ETA-sopimuksen.

KEYn toiminta alkaa, Pekka O. Aro valitaan johtajaksi, KEY perustaa yhteysryhmän ja KEY Tiedotteen.

1992 – 1993

Suomi hakee EY:n jäsenyyttä. Maastrichtin sopimus tulee voimaan ja EY avaa jäsenyysneuvottelut
Suomen kanssa.

1992 KEYn toimintaa päätetään jatkaa, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK tekee konkurssin, Pekka Ahmavaara valitaan KEYn johtajaksi.


1993
Suomi neuvottelee EY-jäsenyydestä. ETA-sopimuksen lainsäädännön valmistelun ja EY-neuvottelujen seuranta.

1994 – 1995

ETA-sopimus tulee voimaan 1.1.1994. Suomi ja EU saavat neuvottelutuloksen jäsenyydestä. Syksyllä 1994 järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä ja enemmistö hyväksyy EU-jäsenyyden ja eduskunta vahvistaa sen. Suomesta tulee EU:n jäsen 1.1.1995.

SAK, STTK ja Akava päättävät perustaa Brysseliin yhteisen toimiston, jonka tehtävänä on seurata palkansaajia koskevien asioiden kehitystä ja tiedottaa siitä Suomeen. KEY-Finland nimen saanut toimisto avaa ovensa helmikuun alussa 1995 Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen talossa.

1995 Euroopan komission puheenjohtajaksi tulee Jacques Delorsin jälkeen Jacques Santer.

1996 – 1997

Suomi osallistuu ensimmäisen kerran hallitusten väliseen konferenssiin (HVK).

Heikki Pohja valitaan KEY-Finlandin johtajaksi. Nyt toimisto panostaa tiedotukseen.

1997 EAY (ETUC) perustaa yhteysryhmän, KEY-Finland perustaa EU-Kolmion.

1998 KEY-Finland seuraa työllisyyttä ja sosiaalista dialogia koskevia direktiivejä,
toimisto järjestää 56 ryhmälle ohjelmat Brysselissä.

1999 – 2003

Amsterdamin sopimus tulee voimaan. Suomi toimii ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajana 1999.
Romano Prodin komissio aloittaa.

EAY:n (ETUCin) kongressi järjestetään kesäkuussa 1999 Helsingissä.

2001 Jorma Skippari valitaan KEY-Finlandin johtajaksi, KEY-Finland viettää 10-vuotisjuhlat.

2002 EMU:n kolmas vaihe tuo yhteisen valuutan.

2003 KEY-Finland vierailee Tallinnassa. Viro otetaan mukaan KEY-Finlandin tiedotukseen.

2004 – 2006

EU laajenee 10 valtiolla. Josè Manuel Barroson komissio aloittaa.

2006 Suomi toimii kolmatta kertaa EU:n puheenjohtajamaana.

Jarmo Lähteenmäki valitaan KEY-Finlandin johtajaksi.

KEY-Finlandille laaditaan johtosääntö ja päätös tehdään uudesta toimintamallista.

 

 

2007 – 2009

KEY-Finlandin nimi vaihtuu ja käyttöön otettiin nimi FinUnions. Jorma Rusanen ja Ari Åberg valitaan FinUnionsin johtajiksi. Tiedotustoiminnan rinnalle nostetaan vahvemmin vaikuttamista Euroopan parlamentin jäseniin. FinUnions osallistuu EY-tuomioistuimessa käsiteltävänä olleeseen Viking Linen ja Merimies-Unionin tapaukseen liittyvään vaikuttamistoimintaan. EY-tuomioistuin vahvistaa tuomiossaan lakko-oikeuden kuuluvan EU:n perusoikeuksiin.

2008 Finanssikriisi alkaa. EU:hun liittyy kaksi uutta jäsenmaata; Bulgaria ja Romania. FinUnions ahkeroi työaikadirektiivin parantamiseksi.

2009 Lissabonin sopimus tulee voimaan, joka lisää Euroopan parlamentin toimivaltaa.
SAK, STTK ja Akava päättävät palata yhden johtajan toimintamalliin.

Kuva: Vasemmalta FinUnionsin Ari Åberg, Kuntaliiton Hannele Häkkinen, EK:n Ulla Sirkeinen, FinUnionsin Jorma Rusanen, Suomen EU-edustuston pysyvän edustajan sijainen Marja Rislakki, Suomen EU-edustuston pysyvän edustaja Jan Store ja MTK:n Tapio Kytölä.

 

2010 – 2011

Risto Kousa valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnions uudistaa uutiskirjeensä ja internet- sivustonsa. FinUnions osallistuu EAY:n järjestämiin toimintapäiviin koskien talous- ja työllisyyskriisin vaikutuksia.

2011 FinUnionsin seminaaritoiminta uudistuu.

Kuva: Reijo Paananen (vasemmalla), Pirkko Nikula ja Risto Kousa mukana Euroopan toimintapäivän mielenosoituksessa vuonna 2010.
2012 – 2013

Marianne Muona valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnionsille laaditaan viestintästrategia ja valitaan kärkihankkeet kuten kolmikannan vahvistaminen talouspolitiikan ja työllisyyden koordinaatiossa.
Vaikuttamistyötä tehdään julkisten hankintojen direktiivin muuttamiseksi.

2013 Lopullisessa julkisten hankintojen direktiivissä on työehtoja turvaava sosiaalinen lauseke.

2014 – 2016

Jean-Claude Junckerin komissio aloittaa.  Pekka Ristelä valitaan FinUniosin johtajaksi.

Sosiaalinen Eurooppa nousee isoksi teemaksi. Euroopan komissio tekee ehdotuksen sosiaalisten oikeuksien pilarista.

2016 Euroopan komissio tekee esityksen lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanodirektiivistä. Iso-Britannia järjestää Brexit-äänestyksen EU-jäsenyydestä.

Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN jatkaa FinUnionsin jäsenenä. Akava jättäytyy pois.

2017 – 2018

Euroopan komissio tekee esityksen sosiaalioikeuksia koskevasta pilarista työelämän ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Aleksi Kuusisto valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnionsin toiminnalle päätetään neljä strategista painopistettä muun muassa EMUn kehittämiseen vaikuttaminen.

FinUnionsista tulee rekisteröity yhdistys, mikä vakauttaa toimintaa.

Kuva: FinUnionsin asiantuntija Tiina Huotari ja johtaja Aleksi Kuusisto Euroopan parlamenttitalon edustalla Brysselissä.
2019 – 2020

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana. Ursula von der Leyenin komissio aloittaa. FinUnionsin painopisteisiin valitaan Euroopan komission uudet aloitteet kuten vähimmäispalkka, palkkojen läpinäkyvyyden, alustatyöntekijöiden aseman parantaminen sekä työsuojelun kehittäminen.

Katja Lehto-Komulainen valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnions järjestää matalan kynnyksen tilaisuuksia. YTN eroaa FinUnionsista.
1.2.2020 Iso-Britannia eroaa EU-jäsenyydestä.

FinUnions on toiminut 25 vuotta Brysselissä ja on tärkeä osa suomalaista vaikuttamista EU:ssa.

2020 Koronaviruspandemia leviää Eurooppaan ja muuttaa myös FinUnionsin toimintapoja.

Kuva: Miapetra Kumpula-Natri, Suomen S&D-delegaation vetäjä ja FinUnionsin johtaja Katja Lehto-Komulainen Euroopan parlamentissa.
2021 –

FinUnions jatkaa toimintaansa suomalaisten palkansaajien etujen ajajana ja sosiaalisen Euroopan puolustajana Brysselissä.

Kuva: SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (vasemmalla), Euroopan komission jäsen Jutta Urpilainen ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.