Eilen saavutettu alustava sopimus tarjoaa konkreettista apua naisille, jotka sukupuolen* perusteella joutuvat väkivallan kohteeksi EU:ssa. Ensimmäistä kertaa unionin historiassa EU:lla on oikeudellinen väline torjua sukupuoleen perustuvaa kyberväkivaltaa, kuten kyberstalkingia ja kyberhäirintää. Viittä vaille valmis direktiivi, jonka tavoitteena on torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, keskittyy väkivallan muotojen ennaltaehkäisyyn, varmistaa uhrien oikeuden asianmukaiseen suojeluun, ja oikeusjärjestelmän saavutettavuuteen.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat rikosoikeudellisia asioita, ihmisoikeuksien loukkauksia ja syrjinnän muotoja. Niiden torjuminen on väline suojella EU:n perusarvoja ja varmistaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan toteutuminen.

Kansallisessa lainsäädännössä on selviä puutteita monissa jäsenvaltioissa, eikä lainsäädännössä ole sukupuoleen perustuvaa tasa-arvoista suojelua esimerkiksi väkivaltatapauksissa. EU-direktiivi on ollut lainsäätäjien mielessä pitkään ja uutinen alustavasta sopimuksesta otettiin myönteisesti vastaan ympäri Eurooppaa.

Parlamentin ja neuvoston edustajat pääsivät sopuun eilen illalla tekstistä, joka sisältää toimenpiteitä raiskausten estämiseksi, tiukempia sääntöjä kyberväkivallalle sekä parempaa tukea väkivallan uhreille. Väkivaltatekojen torjuminen ja ennaltaehkäiseminen ovat keskeisinä kompromississa. Tavoitteena on mm. lisätä tietoisuutta jäsenvaltioissa siitä, että seksi ilman suostumusta on rikollinen teko.

Direktiivi sulkee pois raiskauksen määritelmän suostumuksen puutteen perusteella

Parlamentin mukaan on valitettavaa, että neuvosto hylkäsi parlamentin vaatimuksen sisällyttää raiskauksen määritelmä ei-suostumuksellisena seksinä direktiivitekstiin. Neuvosto katsoi, ettei EU:n perussopimuksissa ole oikeudellista perustaa raiskauksen määrittelemiseen EU-tasolla. Parlamentin mukaan kyse oli lähinnä poliittisen tahdon puutteesta.

Parlamentin esittelijät Frances Fitzgerald (EPP, Irlanti) ja Evin Incir (S&D, Ruotsi) osallistuivat eilen lehdistötilaisuuteen, jossa esittelivät kompromissin pääkohdat.

”Ensimmäistä kertaa Euroopan unioni lähettää selvän viestin siitä, että päätöksentekijät suhtautuvat naisiin kohdistuvaan väkivaltaan vakavasti”, Fitzgerald totesi avauspuheenvuorossaan.

Meppi ei kuitenkaan peitellyt pettymystään neuvoston toimintaan.

”Jäsenvaltiot epäonnistuivat naisten suojelemisessa, kun kieltäytyivät sisällyttämästä tähän direktiiviin raiskauksen määritelmää, joka perustuu suostumuksen puutteeseen. Naiset ansaitsevat parempaa”, hän painotti.

Silti esittelijät onnistuivat varmistamaan direktiivissä artiklan, joka keskittyy raiskauksen ennaltaehkäisyyn ja käsittelee seksin suostumuksen puutetta kattavasti sisällyttämällä uusia pakollisia tietoisuuskampanjoita EU:ssa.

Asennemuutosta kaivataan

Toinen parlamentin esittelijöistä, Evin Incir, kuvasi sopimusta ponnahduslautana myönteiselle asennemuutokselle ympäri Eurooppaa ja jäsenmaiden sitoumuksena jatkuvaan kehitystyöhön. Sopimus on osoitus unionin yhteisen vastuunkantamisesta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa.

Incir korosti myös, että tuleva EU:n direktiivi lisää ensisijaisesti naisten suojelua niissä EU:n jäsenvaltiossa, jotka ovat tähän mennessä kieltäytyneet ratifioimasta Istanbulin sopimusta. Nämä ovat mm. Bulgaria, Slovakia ja Unkari. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2015.

Jäsenvaltioiden on nyt noudatettava eurooppalaista direktiiviä tehdäkseen työtä väkivallan torjumiseksi. Se on keskeinen osa muutosta. Esittelijät toivovat, että direktiivi myös johtaa siihen, että naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen saa korkeamman poliittisen priorisoinnin maiden hallituksilta ympäri Eurooppaa.

Euroopan edistykselliset puolueet ovat kehottaneet jäsenvaltioita saattamaan raiskauslainsäädäntönsä Istanbulin sopimuksen mukaiseksi ja jatkamaan taistelua raiskauksen kriminalisoinnista suostumuksen puutteen perusteella EU-tasolla. Parlamentin vaatimuksesta komissio raportoi joka viides vuosi siitä, pitäisikö sääntöjä tarkistaa.

Lainsäädäntötyö on kestänyt kohta kaksi vuotta. Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta 2022 Euroopan komissio antoi lainsäädäntöesityksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi. Lainsäädäntöprosessi edellyttää, että parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä eilen saavutettu yhteisymmärrys.

Tilastot kertovat karua kieltä

Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat yleisiä kaikkialla EU:ssa ja niiden arvioidaan vaikuttavan joka kolmanteen naiseen EU:ssa. Direktiiviehdotuksessa käytetyt tilastot kertovat karua kieltä. Tarkasteltaessa yksittäisiä väkivallan muotoja voidaan havaita, että vuonna 2014 yksi kymmenestä naisesta ilmoitti joutuneensa seksuaalisen väkivallan uhriksi ja yksi kahdestakymmenestä oli raiskattu. Yli viidesosa naisista on kärsinyt lähisuhdeväkivallasta.
Verkkoväkivalta on aivan yhtä yleistä: vuonna 2020 arvioitiin, että puolet nuorista naisista oli kokenut sukupuoleen perustuvaa verkkoväkivaltaa.
Naiset kokevat väkivallasta myös työelämässä: noin kolmannes naisista EU:ssa, jotka ovat kokeneet seksuaalista häirintää, ovat joutuneet sen kohteeksi työpaikallaan.

*Sukupuoleen perustuva naisiin kohdistuva väkivalta on väkivaltaa, joka kohdistetaan naiseen hänen naiseutensa vuoksi tai joka kohdistuu suhteellisesti useammin naisiin.