Riitta Koskinen

sopimusneuvottelija, Teollisuusliitto ja työnkiertolainen FinUnionissa

Elämme neljännen teollisen vallankumouksen aikaa. Ensimmäisessä aallossa oli höyry, sitten sähkö, tietokoneet ja nyt digitaalinen vallankumous. Komissio esitti maaliskuussa 2021 Euroopan digitaalista kompassia, jolla vuoteen 2030 mennessä EU:n digitaalitavoitteet konkretisoidaan. Kompassissa on neljä päätavoitetta; digitaalisesti osaava väestö ja pitkälle koulutetut digitaalialan ammattilaiset, suojatut, suorituskykyiset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitalisaatio sekä julkisten palveluiden digitalisaatio. 

Näistä kolmannessa, yritysten digitalisaatiossa on tavoitteena, että vuoteen 2030 mennessä kolmen neljästä yrityksestä Euroopan unionin alueella olisi käytettävä pilvipalveluja, massadataa ja tekoälyä (jatkossa AI).  

Digitalisaatioon ja erityisesti tekoälyyn liittyy monenlaisia haasteita. Siksi AI:n käytölle on asetettava rajoituksia. Ensin on kuitenkin tunnistettava AI:n käytön riskit ja vaikutukset eri näkökulmista. AI:ta käytetään jo nyt hyvin monilla eri aloilla ja laajemmin kuin tiedostamme. Ensimmäiset sovellukset on otettu käyttöön jo 50 vuotta sitten. Vuoden 2017 Eurobarometrin mukaan 61 % EU:n kansalaisista suhtautui myönteisesti tekoälyyn ja robotteihin, mutta 88 % oli sitä mieltä, että uusia teknologioita tulee valvoa tarkasti. 

Tämän jälkeen keskustelu on kiihtynyt muun muassa siitä, mitkä ovat sen vaikutukset niin työelämälle kuin muutoinkin yhteiskunnalle.  

Kohti EU-lainsäädäntöä

Tekoälyn käyttöön ei ole vielä olemassa lainsäädäntöä oikeastaan missään maailmalla, mutta säädöspaketti on tällä hetkellä tekeillä EU:ssa. Ongelmana on myös nopea kehitys, jossa lainsäädäntö laahaa jatkuvasti perässä. Jo vuonna 2020 Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselmia sääntelyä koskien sekä ohjeita AI:n käyttöön siviili- ja sotilaskäytössä. Komissio esitti ensimmäistä AI:ta koskevaa lainsäädöstä huhtikuussa 2021. Tekoälylaissa järjestelmät arvioidaan ja luokitellaan niiden käyttäjille aiheuttaman riskin perusteella. Eri riskitasot tarkoittavat erilaista sääntelyä. Parlamentti asetti ennen komission esitystä erityisvaliokunnan (AIDA) tutkimaan AI:n vaikutuksia. Tekoälyä käsitellyt valiokunnan loppuraportti, joka pitää sisällään myös pitkän aikavälin kannan EU:n arvoista ja tavoitteista AI:n suhteen, hyväksyttiin parlamentissa toukokuussa 2022. 

Tänä vuonna 14. kesäkuuta parlamentti hyväksyi oman neuvottelukantansa komission lakiesitykseen. Parlamentille tärkeintä on varmistaa, että EU:ssa käytetyt tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä, jäljitettäviä, tasa-arvoisia ja ympäristöystävällisiä. 

Työelämää koskevia määräyksiä laissa on verrattain vähän, vaikka työelämäämme AI vaikuttaa jo monella tavalla. Yksi kohta laissa käsittelee sitä, ettei päätöksiä irtisanomisista saa tehdä pelkästään tekoälyllä, vaan siihen tarvitaan aina ihminen. Loppupeleissä on tärkeää, ettei työntekijöitä haittaavaa kirjauksia pääse livahtamaan tekstiin. Ihmisten on aina tiedettävä milloin AI:ta on käytetty ja milloin ei. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC on pitkään vaatinut direktiiviä, joka säätäisi tekoälyn käytöstä työpaikoilla. Tästä tullee myös tärkeä vaatimus seuraavalle vaalikaudelle. 

Tällä hetkellä tekoälylaista käydään viimeisiä trilogineuvotteluja. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että parlamentti, komissio ja jäsenmaat Eurooppa-neuvoston edustuksella neuvottelevat yhdessä lopullisesta sisällöstä. Alkuperäiseen aikatauluun, lokakuun loppuun tuskin ennätetään. On mahdollista, että osapuolet pääsevät sopuun Espanjan puheenjohtajuuskaudella eli tämän vuoden loppuun mennessä. Jos lainsäädäntöä halutaan edistää vielä tällä vaalikaudella, aikaikkuna sulkeutuu helmikuun lopussa. Mikäli tällä aikajänteellä päästään sopuun, olisi ensimmäinen tekoälylaki maailmassa syntynyt.

Tekoäly puhuttaa myös EU:n ulkopuolella 

Muualla maailmassa on erilaisia kokoonpanoja myös miettimässä tekoälyyn liittyvää sääntelyä, mutta yhtä pitkällä niissä ei olla kuin EU:ssa. USA ja EU ovat aloittaneet vuoropuhelun ja vasta nyt USA on tuomassa samoja näkökulmia kuin mitä EU:ssa on puhuttu pitkään.  

Noin puoli vuotta sitten USA:lla ei ollut poliittista tahtoa edistää tekoälyyn liittyvää sääntelyä, mutta nyt tilanne on muuttunut myös heillä. Näin asian tiivistää europarlamentaarikko Dragos Tudorache (Renew Europe, Romania), joka toimi parlamentin tekoälyä käsitellyn erityisvaliokunnan puheenjohtajana ja tekoälylain yhteisesittelijänä. The Guardian-lehden mukaan USA:ssa on nähty lakkoja mm. Hollywoodin käsikirjoittajien parissa aiheen tiimoilta. Asiassa saavutettiin 27. syyskuuta 148 päivän lakon jälkeen lopulta alakohtainen sopimus, jossa on erittäin hyvin muotoiltu AI:n käytön periaatteet. Sopimuksesta on varmasti hyötyä ja malliksi muidenkin alojen vastaaville sopimuksilla jatkossa. Tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa on otettava tämäkin asia huomioon myös Suomessa eri aloilla. 

Yhteistyöllä eteenpäin onnistumisiin 

Tekoälyn ympärillä käy keskustelu nyt kiivaana ja tapahtumia aiheen parissa järjestetään myös huipputasolla lähes kilpavarustelun tavoin. Vuoden vaihteen jälkeen alkaa Belgian puheenjohtajuuskausi. Politico lehdessä 19.10. haastatteleman, digitalisaatiosta vastaavan valtiosihteeri Mathieu Michelinin mukaan Belgia järjestää Gentissä 8. helmikuuta erityistapahtuman, jonka fokuksena on algoritmit. Tapahtuman ajankohta lienee ajateltu siten, että lakiteksti olisi tuohon mennessä hyväksyttynä.

Iso-Britannia puolestaan isännöi jo alkavalla viikolla 1.-2. marraskuuta maailman ensimmäisen tekoälyä käsittelevän huippukokouksen Lontoossa. Kokous kokoaa yhteen hallitukset (mm. Kiina on kutsuttu), teknologiayritykset ja tutkijat keskustelemaan uuden AI-teknologian aiheuttamista riskeistä. Politicon mukaan EU:sta Ursula von der Leyen on osallistumassa kokoukseen. Ranskan Emmanuelle Macron ja Yhdysvaltojen Joe Biden puolestaan ovat vahvistaneet, etteivät ole tulossa. USA:ta edustaa Kamala Harris. ”Britannian tavoitteena on, että huippukokous antaisi sävyn tuleville kansainvälisille keskusteluille tekoälyn sääntelystä, jossa Britanniasta tulisi globaali johtaja”, toteaa pääministeri Rishi Sunak Reutersin artikkelissa.

Yhteistyötä tekoälyn osalta on tehtävä eri verkostoissa ja globaalilla tasolla. OECD:n jäsenmaat ovat asettaneet erityisasiantuntijaryhmän, joka eri tutkimusten ja kokemusten perusteella kehittää skenaarioita, kartoittaa riskejä ja mahdollisuuksia.  

OECD:n tekoälypolitiikan seurantakeskuksen puheenjohtaja ja tekoäly-yksikön päällikkö digitaalitalouden politiikan jaostossa, Karine Perset, kertoi Politicon järjestämässä seminaarissa, että kannattaa G7 maiden yhteistyötä. Hän nosti esille kolme asiaa, jotka ovat tärkeitä tekoälyn tiimoilta tällä hetkellä: 

1) kansainväliset ohjeistavat periaatteet kaikille, 

2) yhteiskoodin kehittäminen organisaatioille, jotka kehittävät ja toimivat kehittyneiden AI-järjestelmien parissa, 

3) yhteistyön tekeminen projekteissa, koska on globaalit haasteet, riskit ja on hyvä olla yhteiset ratkaisut, miten taistellaan esim. disinformaatiota vastaan.  

On erittäin mielenkiintoista seurata tekoälyä koskevan lainsäädännön polkua eri toimijoiden tahoilla Euroopassa ja globaalisti. Uusi EU-lainsäädäntö tulee tuomaan monin tavoin yhdenmukaisuutta ja selkeyttä tekoälyn käyttöön sekä turvaa väärinkäytöksiltä Euroopassa. Toivottavasti tekoälyn sääntelystä päästään myös globaalilla tasolla yhteisiin näkemyksiin. Tähän saamme ehkä jotain suuntaviivoja ensiviikon Lontoon huippukokouksesta.

Generatiivisista tekoälyä eli tekoälyn muotoa, joka luo jotakin uutta ja uniikkia, kuten tekstiä, kuvia, videoita ja digitaalisia kokemuksia, käytetään jo nyt laajasti yhtenä uutena työkaluna niin työelämässä kuin oppilaitoksissa. Se avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja nopeuttaa töiden toteuttamista, aivan kuten internetinkin kanssa kävi. Kouluttautuminen uusien välineiden käyttöön on ensiarvoisen tärkeää. Tässä on oltava hereillä NYT, sillä kehitys on todella nopeaa. 

Tämän kirjoituksen tekemiseen ei ole käytetty tekoälyä.