ETUIn uudessa raportissa analysoidaan EU:n työvoimapulaa pandemian jälkeisessä ajassa. Vaikka työvoimapula on yleisesti lisääntynyt EU:ssa, jäsenmaiden ja alojen välillä on eroja. Tutkimus paljastaa, että työvoimapulan syyt liittyvät työpaikkojen laatuun; alhainen palkka ja huonot työolot.

Avointen työpaikkojen määrä on Euroopassa tällä hetkellä ennätyskorkealla, ja yli neljännes EU-alueella toimivista yrityksistä ilmoitti viime vuoden tuotanto-ongelmien johtuneen työvoimapulasta.

Monissa keskusteluissa EU:n työvoimapulasta on toistamiseen viitattu yksinomaan eurooppalaisten työntekijöiden osaamisvajeeseen, ehkä vähän EU:n teemavuotta esillä pitäen. Työnantajat ovat korostaneet työnhakijoiden osaamisen puutteita rekrytointiongelmien taustalla. Eurooppalaisen työvoiman digitaitojen, ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen on keskeistä, mutta pelkästään näiden avulla ei ratkaista työntekijävajetta. 

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n itsenäinen tutkimus- ja koulutuskeskus ETUI:n julkaisema tutkimus osoittaa, että ne toimialat, joilla työvoimapula kasvoi eniten vuosien 2019 ja 2022 välillä, tarjosivat yleensä huonompia työoloja. Työvoimapula lisääntyi selvästi enemmän suhteellisen matalapalkkaisissa töissä. Sen lisäksi todetaan, että työvoimapula on suurin aloilla ja sellaisissa töissä, jotka eivät välttämättä vaadi paljon kouluttautumista.

Raportti osoittaa, että työvoimapula on pahentunut asteittain aloilla, jotka tarjoavat suhteellisesti huonompia työehtoja. Tällä hetkellä löytyy myös vähemmän työntekijöitä, jotka haluavat tehdä raskasta ja huonosti palkattua työtä. Pandemialla on tässä ollut ratkaiseva rooli.

Selvää on, että työolosuhteita on parannettava ja palkkauksen suhteen noudatettava vähimmäisvaatimuksia. ETUI päättelee raportissaan, että vähimmäispalkkadirektiivillä tulee olemaan tähän myönteisiä vaikutuksia.

CEDEFOP arvioi vuonna 2018, että 39 prosenttia EU:n aikuisista työntekijöistä on ylikoulutettuja, joten työvoimapula ei koske työpaikkoja, jossa tarvitaan korkeasti koulutettuja henkilöitä. Raportissa todetaan, että EU:ssa on lisääntyvä tarve mm. ammatillisen koulutuksen saaneista työntekijöistä. Sen lisäksi työnantajien on investoitava nykyisten työntekijöiden taitojen parantamiseen työpaikoilla, jotta työntekijöiden ammattitaito säilyy ja parantuu.

Raportissa mainitaan myös EU:n keskittyminen työvoiman osaamisvajeeseen jäsenvaltioissa erityisesti liikkuvuuden lisäämisellä tai kolmansista maista tapahtuvan muuttoliikkeen avulla. Maahanmuuttajat ja EU:n sisällä liikkuva työvoima ovat usein ylipäteviä ja alipalkattuja, ja siksi tämä yhtälö saattaa heikentää työn laatua ja palkkoja. Liikkuvuuden edistäminen ei myöskään välttämättä toimi, koska monissa EU-maissa on jo olemassa työvoimapula samoilla aloilla (esim. hoitoalalla).

Työn laatu pidettävä keskiössä

ETUC on myös kommentoinut ETUI:n raporttia. Kattojärjestön mukaan on valitettavaa, että työpaikkojen laatu tuntuu jääneen selvästi vähemmälle huomiolle tämän hetken käydyissä keskusteluissa. Tilanne työmarkkinoilla olisi kuitenkin korjattavissa. Jos Eurooppa aikoo ratkaista työntekijävajeensa, on työntekijöiden palkkoja ja työoloja parannettava työehtosopimusten avulla. Lisäksi työntekijöiden ammattitaitoa on parannettava koulutuksen avulla.

On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että työpaikan laadun piirteillä on merkitystä. Työnantajat, jotka ovat maksaneet keskimääräistä parempia palkkoja samassa ammatissa työskenteleville tietyllä alueella, ovat raportoineet kärsineensä vähemmän työvoimapulasta. Yksi pääkeinoista, jolla työnantajat voivat lisätä hoivatyön suhteellista houkuttelevuutta, on esimerkiksi työolojen (muiden kuin palkkauksen) muuttaminen. Siis myös työpaikan ei-rahallisilla piirteillä on merkitystä sen täyttymiselle.

Myös Eurofound on painottanut, että tarvitaan toimia työvoimapulan torjumiseksi EU:ssa. Eurofoundin mukaan, työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli tällaisten toimenpiteiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, koska ne ovat keskeisiä nousevien trendien ja työvoimatarpeiden kannalta. Tämä pitäisi ottaa huomioon eritoten tiedotuksessa. Tämän vuoksi palkkakehityksen ja työolojen kehityksen muokkaamisen lisäksi työmarkkinaosapuolten osallistuminen aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja puitteiden muotoiluun on elintärkeää, jotta voidaan taata heikoimmassa asemassa olevien ryhmien syrjimätön pääsy työmarkkinoille.

Tutustu ETUI:n ja Wouter Zwysenin raporttiin “Labour shortages – turning away from bad jobs”.