Pia Björkbacka

johtava asiantuntija, SAK

Euroopan ilmastopolitiikka on suuren muutoksen edessä. Päästöjä on vähennettävä nopeasti, mutta samalla Euroopan on vahvistettava teollisuutensa kilpailukykyä, energiaturvallisuutta ja ihmisten toimeentuloa. Palkansaajien mielestä tavoitteet eivät ole ristiriidassa, jos ne toteutetaan reilusti ja työntekijöitä kuullen. Oikein toteutettuna vihreä siirtymä synnyttää uusia, laadukkaita työpaikkoja ja vahvistaa eurooppalaista teollisuutta.

Myös ilmastopolitiikan on oltava kunnianhimoista, ennakoitavaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Yksi sen keskeisimmistä välineistä on EU:n päästökauppajärjestelmä.

Päästökauppa on ilmastopolitiikan tärkein toimi

EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on unionin tärkeimpiä keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Se asettaa päästöille hinnan ja kannustaa yrityksiä investoimaan päästöttömiin teknologioihin. Samalla se tarjoaa pitkän aikavälin näkymää investoinneille ja tukee esimerkiksi sähköistymisen, energiatehokkuuden ja muiden vähäpäästöisten ratkaisujen markkinoita.

Päästökaupan merkitys ei rajoitu pelkästään päästöjen vähentämiseen. Sen hinnalla on vaikutusta siihen, millaisia investointeja Euroopassa tehdään ja millaista teollisuutta ja työtä täällä tulevaisuudessa on. Siksi järjestelmän ennakoitavuus on tärkeää myös työntekijöille.

Komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamisesta. Ehdotus sisältää muutoksia muun muassa päästöoikeuksien vähentämisen tahtiin, markkinavakausvarantoon, ilmaisjakoon ja kansainvälisten ilmastoyksiköiden käyttöön. Lisäksi päästökauppaa esitetään laajennettavaksi uusille sektoreille.

Päästökaupan ohjausvaikutusta ei pidä heikentää

Suomalaisen palkansaajaliikkeen näkökulmasta on ongelmallista, että useat komission ehdottamat muutokset voivat yhdessä heikentää päästökaupan ohjausvaikutusta huomattavasti.

Komissio esittää päästöoikeuksien vuosittaisen vähentämiskertoimen hidastamista. Nykyinen vähennystahti on noin 4,3 prosenttia vuodessa, mutta ehdotuksen mukaan tahti laskisi 3,7 prosenttiin vuonna 2031 ja edelleen 1,7 prosenttiin vuonna 2036. Päästöoikeuksia poistuisi siis markkinoilta aiempaa hitaammin.

Päästökaupan idea on siinä, että päästöille asetetaan ennakoitava ja riittävä hinta, joka kannustaa investoimaan vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Jos ohjausvaikutusta heikennetään, myös kannustin investoida puhtaaseen teknologiaan heikkenee.

Tämä ei ole suomalaisen tai pohjoismaisen teollisuuden eikä työntekijöiden etu. Pohjoismaissa puhtaaseen energiaan ja uusiin teknologioihin on investoitu jo pitkään. Yritykset tarvitsevat vakaan toimintaympäristön, joka tukee vihreitä investointeja eikä aiheuta epävarmuutta.

Euroopan kilpailukykyä ei pidä rakentaa toimilla, jotka hidastavat vihreää siirtymää. Kilpailukykyä vahvistetaan parhaiten varmistamalla, että Eurooppa pysyy puhtaan teknologian ja teollisuuden edelläkävijänä.

Ilmaisjaosta on päästävä eteenpäin

Teollisuuden päästöoikeuksien ilmaisen jaon jatkamista vuoden 2030 jälkeen ei ole myöskään perusteltua.

Ilmaisjaolla on ollut roolinsa eurooppalaisen teollisuuden suojaamisessa hiilivuodon riskiltä. EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) käyttöönotto kuitenkin muuttaa tilannetta. Siksi ilmaisjaon pitäisi vähentyä suunnitellusti samaan tahtiin hiilirajamekanismin kanssa.

Ennakoitava siirtyminen kohti täysimääräisempää päästöhinnoittelua kannustaa yrityksiä investoimaan vähäpäästöiseen tuotantoon ja ylläpitää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä.

Päästökauppatuloja tarvitaan myös työntekijöiden työllisyyden edistämiseen

Päästökauppa tuottaa merkittäviä tuloja, joita voidaan käyttää vihreän siirtymän rahoittamiseen. Komissio ehdottaa muutoksia myös tulojen käyttöön ja niiden ohjaamista nykyistä vahvemmin teollisuuden puhtaan siirtymän tukemiseen EU-budjetin kautta.

Teollisuuden investointien tukeminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on kuitenkin huolehtia ihmisistä, joiden työhön rakennemuutos vaikuttaa.

Osa päästökauppatuloista onkin kohdennettava sitovasti työntekijöiden oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi osaamisen kehittämiseen, uudelleenkoulutukseen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen. Myös riittävä toimeentuloturva muutosten keskellä on tunnistettava osaksi oikeudenmukaista siirtymää.

Yrityksille myönnettävään julkiseen tukeen pitääkin liittää sosiaalisia ehtoja.

Myös työntekijöitä kuultava vihreän siirtymä onnistumisen varmistamiseksi

Ilmastopolitiikan tavoitteena ei voi olla vain päästöjen vähentäminen. Sen on samalla rakennettava tulevaisuuden Eurooppaa, jossa ihmisillä on mahdollisuus tehdä hyvää työtä ja tulla toimeen palkallaan.

Suomalaiselle ja pohjoismaiselle palkansaajaliikkeelle kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on tärkeää. Puhdas energia, uudet teknologiat ja teollisuuden uudistuminen voivat luoda merkittäviä mahdollisuuksia Suomelle ja koko Pohjois-Euroopalle. Tämä edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä ja oikeudenmukaista siirtymää.

Pohjoismaiset palkansaajaliikkeet ovat allekirjoittaneet julistuksen EU:n päästökauppajärjestelmä ETS:n pitämisestä ennallaan. Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY otti tähän kantaa vuoden 2026 alkupuolella.

EU:n päästökaupan on säilytettävä uskottavuutensa keskeisenä ilmastopolitiikan välineenä. Sen ohjausvaikutusta ei pidä heikentää. Samalla on varmistettava, että vihreän siirtymän hyödyt ja kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti – ja että muutos synnyttää laadukkaita työpaikkoja myös tulevaisuudessa. Tämä onnistuu vain työntekijöitä aidosti kuulemalla ja heidän huoliinsa vastaamalla.

Pia Björkbacka vastaa SAK:n ilmastopolitiikan, kestävän kehityksen ja yritysten yhteiskuntavastuuasioiden valmistelusta ja edunvalvonnasta.