EU:n liiallinen riippuvuus Venäjän energiantuonnista on turvallisuusuhka ja EU:n on monipuolistettava energiahuoltoaan. Euroopan komissio on julkaissut REPowerEU-etenemissuunnitelmansa, jonka avulla unionissa halutaan varmistaa, että jäsenmaat ovat täysin energiaomavaraisia ja energiahinnat saadaan kuriin. 

Uudessa etenemissuunnitelmassa esitetään Venäjän öljyn, kaasun ja ydinenergian asteittaista poistamista koordinoidusti EU:n markkinoilta. Toimenpiteiden tarkoituksena on säilyttää EU:n energian toimitusvarmuus samalla, kun rajoitetaan hintoihin ja markkinoihin kohdistuvia vaikutuksia.

Nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisten toimitusten ennakoidaan kasvavan nopeasti vuodesta 2025, kun taas kaasun kysyntä tulee vähenemään. Energiasiirtymäkehyksen ja kohtuuhintaista energiaa koskevan toimintasuunnitelman täysimääräisen täytäntöönpanon myötä EU:n odotetaan korvaavan jopa 100 miljardia kuutiometriä maakaasua vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa kysynnän vähentämistä 40–50 miljardilla kuutiometrillä vuoteen 2027 mennessä. Samaan aikaan nesteytetyn maakaasun kapasiteetin odotetaan kasvavan noin 200 miljardia kuutiometriä vuoteen 2028 mennessä, mikä on viisi kertaa enemmän kuin nykyinen venäläisen kaasun tuonti EU:hun.

Lainsäädäntöä tulossa

Kesäkuussa Euroopan komissio esittelee joukon lainsäädäntöehdotuksia, mukaan lukien kiellon kaikille uusille venäläistä kaasua koskeville sopimuksille ja johdannaissopimuksille (spot-sopimukset) vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämän jälkeen vuoden 2027 loppuun mennessä kiellettäisiin myös kaikki jäljellä olevat venäläisen kaasun tuonnit (putki- tai nesteytetty maakaasu).

Komissio perustelee tätä ”kaksivaiheista” lähestymistapaa sillä, että noin kaksi kolmasosaa venäläisestä kaasusta tuodaan pitkäaikaisten sopimuksilla, kun taas noin kolmasosa tuodaan spot-markkinoilta eli lyhytaikaisilla sopimuksilla.

Lehdistötilaisuudessa EU-komissaari Dan Jørgensen myönsi, että joillekin jäsenvaltioille voi olla vaikeaa irtautua jäljellä olevista venäläisriippuvuuksista, sillä venäläinen kaasu kattoi vielä vuonna 2024 noin 19 % EU:n tuonnista. ”Tämä on mahdollista ilman merkittäviä vaikutuksia EU:n talouteen”, komissaari vakuutti.

Tämä edellyttää yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken, jotta voidaan varmistaa, että Venäjän energiantuonnin asteittainen lopettaminen tapahtuu koordinoidusti kaikkialla unionissa. 

Vaikutukset EU:n huoltovarmuuteen ja energian hintoihin

Venäjän energian toimitusten aseellistaminen on vaikuttanut suoraan eurooppalaisiin kotitalouksiin ja yrityksiin, aiheuttaen ennennäkemättömiä turvallisuusriskejä ja epävakautta energiamarkkinoilla. Tutkimusten mukaan vähävaraiset kotitaloudet käyttävät muita suuremman osuuden tuloistaan energiaan, jolloin hintojen nousu osuu niihin kovimmin. Kalliit energiakustannukset eivät vaikuta ainoastaan kotitalouksien kulutuspäätöksiin, vaan myös kotitalouksien edellytyksiin toimia yhteiskunnassa.

Komission etenemissuunnitelmassa esitetyt toimet otetaan käyttöön asteittain ja jäsenvaltioiden kanssa koordinoidusti, ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet toimitustarpeiden ja vaihtoehtojen osalta. Tällainen lähestymistapa auttaa minimoimaan vaikutukset hintoihin, vakauttamaan markkinoita turvattujen ja ennakoitavien vaihtoehtoisten toimitusten avulla sekä lisäämään oikeudellista varmuutta.

Kaasun hinnat nousussa, sähkön hinnat vakaana

Eurostatin mukaan EU:n kotitalouksien kaasun hinnat nousivat vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Hinnat nousivat ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun ne olivat laskeneet vuoden 2022 energiakriisin jälkeen. Nousu johtui suurelta osin verojen korotuksista monissa EU-maissa, kun aiemmat helpotustoimet purettiin. Kotitalouksien kaasun hinnoissa oli merkittäviä eroja eri EU-maiden välillä. Kalleimmat hinnat löytyivät Ruotsissa (18,93 € / 100 kWh), Alankomaissa (16,71 €) ja Italiassa (15,86 €).

Vuoden 2024 jälkipuoliskolla EU:n kotitalouksien  sähkön hinnat pysyivät suurimmaksi osaksi vakaana, laskien hieman 28,72 euroon / 100 kWh vuoden ensimmäisen puoliskon 28,89 eurosta. Hintatasot pysyvät selvästi korkeammalla kuin ennen vuoden 2022 energiakriisiä. Vuonna 2024 verojen osuus sähkölaskusta nousi hieman 24,3 prosentista 25,1 prosenttiin vuoden toisella puoliskolla johtuen pienistä veronkorotuksista.

EU-maiden välillä havaittiin huomattavia eroja. Korkeimmat sähkön hinnat raportoitiin Saksassa (39,43 € / 100 kWh), Tanskassa (37,63 €) ja Irlannissa (36,99 €). Alhaisimmat hinnat kirjattiin Unkarissa (10,32 €), Bulgariassa (12,17 €) ja Maltalla (13,01 €).

Kotitalouksien sähkön hinnat nousivat merkittävästi Portugalissa (+14,2 % verrattuna vuoden 2023 jälkipuoliskoon), Suomessa (+13,6 %) ja Ranskassa (+12,9 %). Samaan aikaan hinnat laskivat huomattavasti Latviassa (-17,8 %), Alankomaissa (-14,3 %) ja Belgiassa (-12,3 %).