Tällä viikolla vietetään rasismin vastaista viikkoa. Vaikka EU:n lainsäädäntö takaa kaikkien yhdenvertaisen kohtelun perusperiaatteissaan, syrjintä EU:ssa ei ole historiaa. Euroopassa kaksi prosenttia työntekijöistä (vuonna 2020) kertoo kokeneensa työssä syrjintää, joka liittyy johonkin seuraavista syistä: rotuun, etniseen taustaan, ihonväriin tai kansallisuuteen.

Oikeudenmukainen kohtelu työelämässä on perusoikeus. Kansalaisuuden, ihonvärin, etnisen taustan, uskonnon tai muiden taustatekijöiden ei tulisi koskaan vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan ja millaisia mahdollisuuksia hän saa yhteiskunnassa. Työelämässä ennakkoluulot näkyvät kuitenkin tutkitusti jo siinä, kuka työhaastatteluun valitaan ja ketkä urallaan pääsevät etenemään.

Tiedetään, että työelämässä tapahtuva syrjintä vaikuttaa kielteisesti ihmisten terveyteen sekä heikentää heidän uranäkymiään. Kaiken kaikkiaan syrjinnän kokeminen tarkoittaa heikompaa työn laatua.

Syrjintä suuri este työnhaussa ja työelämässä

ENAR, joka on yleiseurooppalainen rasismin vastainen verkosto, on tutkinut mm. työntekijöiden eriarvoisuutta Euroopan työmarkkinoilla. Maahanmuuttajat ja vähemmistöt kohtaavat usein syrjintää jo hakiessaan töitä. Työelämässä olevat maahanmuuttajat ja vähemmistöt kohtaavat edelleen eriarvoista kohtelua. Eriarvoisuus näkyy esimerkiksi matalammissa palkoissa, uranäkymien puutteessa, epävarmoissa ja vaikeissa työoloissa, häirinnässä ja väkivallassa työpaikalla. Jopa työnsaanti tai reilun palkan ansaitseminen voi olla haastavaa, kun työntekijä tulee kolmannesta maasta. ENAR:n mukaan EU:n ulkopuolella syntyneiden työttömyysaste on Suomessa ja Belgiassa 3 kertaa korkeampi kuin syntyperäisten työntekijöiden työttömyysaste. Itävallassa turkkilaistaustaiset työntekijät ansaitsevat 20 prosenttia vähemmän kuin itävaltalaiset kansalaiset (vailla maahanmuuttajataustaa). Näin ei todellakaan saisi olla.

Syrjintää koskevia kysymyksiä on viimeksi kerätty Eurobarometriin vuosina 2019 ja 2015. Eurobarometrin vuoden 2019 suomalaisvastaajista 56 % arvioi etnisen alkuperän olevan haitaksi työllistymiselle. Jokseenkin yhtä moni (57 %) arvioi ihonvärin asettavan hakijan heikompaan asemaan. Vastaavasti kaikkien EU-maiden väestöstä 32 % (etninen alkuperä) ja 37 % (ihonväri) ajattelee samoin. Suomalaisista vastaajista jopa 74 % näki romanitaustan olevan haitaksi työnhaussa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että eurooppalaiset ovat tietoisia syrjinnän ongelmista, mutta vain suhteellisen harva tuntee lailliset oikeutensa. Lainsäädännöllä on keskeinen merkitys syrjinnänvastaisessa taistelussa, mutta se ei vielä riitä. Myös tietoisuuden lisääminen näistä asioista kansalaisten keskuudessa on tärkeää.

Mittapuuna EU:n lainsäädäntö

Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen on EU:ssa perusoikeus, jota on kunnioitettava täysimääräisesti kaikkialla unionissa. EU-lainsäädäntö kieltää syrjinnän yhä useammilla perusteilla, mikä tarkoittaa, että työnantajien on vaikea kohdella ihmisiä eri tavalla ilman, että he kohtaavat syrjintäsyytteen.

Vuonna 2000 EU:ssa hyväksyttiin ns. rasismidirektiivi eli direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (2000/43/EY). Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat kieltävät etnisen syrjinnän ja puuttuvat siihen koulutuksessa sekä tavaroiden ja palveluiden saamisessa. Samaan aikaan hyväksytty direktiivi yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (2000/78/EY) kieltää syrjinnän työelämässä iän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen sekä uskonnon ja vakaumuksen perusteella.

Tämän jälkeen direktiivirintamalla on ollut yllättävän hiljaista. Yleinen tietoisuus syrjinnästä ja rasismista lisääntyi EU:ssa vuonna 2020 amerikkalaisen George Floydin murhan myötä. Tämän jälkeen EU hyväksyi useita toimintapoliittisia asiakirjoja, joista voidaan mainita muun muassa ”Tasa-arvon unioni: EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025. Komission suunnitelma oli tehostaa rasismin vastaisia ​​toimia. Unioniin perustettiin myös uusi EU:n rasismintorjunnan koordinaattorin toimi, johon komissio nimitti keväällä 2021 suomalaisen Michaela Mouan.

Parlamentti peräänkuuluttaa rotusyrjinnän lopettamista EU:ssa

Euroopanparlamentti on vaatinut pitkään rotusyrjinnän lopettamista. Viime vuonna ruotsalainen S&D meppi Evin Incir esitti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) valiokunnassa oma-aloitemietinnön rodullisesta oikeudenmukaisuudesta, syrjimättömyydestä ja rasismintorjunnasta EU:ssa. Mietinnössä painotettiin mm., että EU:n toimielinten on toteutettava konkreettisia toimia, joilla varmistetaan kestävät muutokset kohti täysin osallistavaa ja kaikkia kunnioittavaa työpaikkaa. Syrjintä on usein moniulotteista ja vain intersektionaalisen lähestymistavan avulla voidaan valmistella kestäviä muutoksia. Sen lisäksi tartuttiin vihapuheeseen; viharikokset kuuluvat rasismin ja muukalaisvihan vakavimpiin ilmentymiin. Mietinnössä myös huomautettiin, että syrjinnän vastaisen direktiivin käsittely on ollut jumiutettuna neuvostossa vuodesta 2008 lähtien. Komissiolle haluttiin myös viestiä, että vaikka EU:n rasismitorjunnan toimintasuunnitelma on ensimmäinen tärkeä askel rasismin ja rotusyrjinnän torjunnassa EU:ssa, siitä puuttuu seurantamekanismeja, kunnianhimoisia vertailuarvoja ja selkeitä tavoitteita.

Selvää on, että ennakkoluulot, syrjintä ja rasismi eivät kuulu työelämään. Tässä rasisminvastaisessa kamppailussa tarvitaan kaikkien ääni kuuluviin. Osallistu sinäkin keskusteluihin tällä viikolla Twitterissä tunnuksella #RasisminvastainenViikko.