Tanskalainen komissaariehdokas Dan Jørgensen sai myönteisen vastaanoton parlamentissa, vaikka hänet myös tenttailtiin tiukasti. Jørgensen on ehdolla energia- ja asumisasioista vastaavaksi komissaariksi ja osallistui tiistaina teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan (EMPL) kuulemiseen. Jørgensen peräänkuulutti puheenvuorossaan laajaa vuoropuhelua asuntopolitiikassa ja energia-asioissa. Komissaarina hän aikoo taistella energiaköyhyyttä vastaan ja painotti kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta.

Jørgensenin kuuleminen alkoi rennoissa tunnelmissa. Puheenvuoronsa alussa hän muisteli harjoittelija-aikojaan parlamentissa yli 20 vuotta sitten. Parlamenttisali on hänelle hyvinkin tuttu, koska hän on toiminut mepin tehtävässä pitkään. Tänään hän vertaili parlamenttia leijonanluolaan ja meppejä leijoniin. Keskustelu siirtyi kuitenkin painaviin asioihin nopeasti. Kuuleminen painottui myös vahvasti energia-asioihin.

”Elämme kriisien keskellä; asunto-, energia-, turvallisuus- ja ilmastokriisi painavat päälle. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, ja nopeasti tuloksia, jotta eurooppalaisten arki paranee. Meidän pitää asettaa ihmiset edelle ja se tarkoittaa, että meidän on saatava kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot mukaan päätöksentekoon”, hän kommentoi heti alkuun.

Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, muutosturva ja kilpailukyky keskiössä

Komissaariehdokkaan vastuualueena on asuntopolitiikan lisäksi energia-asiat. Jørgensenin mukaan korkeat energianhinnat ovat keskiössä, ja energiakriisin myötä tavalliset ihmiset ovat joutuneet kärsimään ihan uudella tavalla. Ihmiset eivät ole pystyneet maksamaan energialaskujaan, ja energiaköyhyys on kukoistanut. Komissaarina hän lupaa pureutua juuri tähän kasvavaan ongelmaan.

”Olemme edelleen riippuvaisia Venäjän energiasta, mihin on saatava muutos”, hän esitti.

Komission suunnitelmien mukaan pitkällä aikavälillä EU:n energiavarmuus saavutetaan korvaamalla fossiiliset tuontipolttoaineet EU-maissa tuotetulla uusiutuvalla energialla ja parantamalla energiatehokkuutta. EU:n tavoitteena on tulla maailman ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä.

Venäjän hyökkäyssota nopeutti EU:n siirtymistä puhtaaseen energiaan ja monipuolistamalla tuontienergian lähteitä. Vihreä siirtymä on tuonut mukanaan perusteltuja huolia. Monet miettivät miten työpaikkojen käy  ja komissaariehdokas painottikin, että näihin huoliin on suhtauduttava vakavasti samalla kuin kilpailukykyyn panostetaan.

Asuntopula ja asunto-olojen parantaminen Euroopassa ovat toinen huolenaihe, joita hän piti vakavina ja painotti puheenvuorossaan.

”Moni eurooppalainen ei löydä kohtuuhintaista asuntoa. Kohtuuhintainen asuminen toimii asumisköyhyyden ehkäisijänä. Hinnankorotukset, inflaatio, energia- ja asumiskustannusten nousu sekä rakenteelliset syrjäytymiset asuntomarkkinoilla lisäävät asunnottomuutta. Tämä on todellinen ongelma”, komissaariehdokas totesi.

Ratkaisujen aika

Energiakomissaarina Jørgensen haluaa esittää työkalupakkia toimenpiteillä, joilla tehostetaan kilpailukykyä, vähennetään sekä yksilöiden että kotitalouksien energiahintoja (irti hiilestä) ja joilla EU pääsee eroon Venäjän energiariippuvuudesta.

Komissio aikoo ehdottaa puhtaan energian ohjelmaa heti kauden alussa.

”EU:ssa on otettava käyttöön enemmän uusiutuvaa energiaa, jotta voidaan lisätä energiatehokkuutta ja kehittää uusia energiaratkaisuja. Energian toimitusketjuongelmista on päästävä ja digitalisaatiota on vahvistettava. Ydinvoima on keskeinen osa ratkaisua, jotta pääsemme hiilestä eroon”, hän kommentoi.

Asuntokomissaarina Jørgensen haluaa käynnistää laajan vuoropuhelun kaikkien asuntoalan sidosryhmien kanssa.
”Sen pohjalta aion esittää kohtuuhintaisten asuntojen suunnitelman, joka on ensimmäinen laatuaan. Siihen kuuluu asuntostrategia. Komissio aikoo myös uudistaa valtiontukisääntöjä, joilla tuetaan sosiaalirakentamista ja rakennusten energiatehokkuutta jäsenvaltioissa”, hän kertoi.

Tasapainoa etsiessä

Valiokuntasalissa kuului myös huolestuneita puheenvuoroja. Euroopan teollisuus on menettämässä kilpailukykynsä. Samanaikaisesti EU:n on myös huomioitava v. 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet. Tämä yhtälö nähdään hankalana.

”Teollisuuspolitiikka on paineen alla. Sen takia tarvitaan muutos kohti yksinkertaisempaa suuntaa. EU:n on vähennettävä hallinnollista taakkaa yrityksiltä”, hän kommentoi.

Jørgenseniltä kysyttiin Mario Draghin raportista.

”Haluan tukea tätä ”one-in-one out -periaatetta säätelytaakan vähentämiseksi, mutta laadulle on myös annettava tilaa”, kuului diplomaattinen vastaus.

Europarlamentaarikko Gabi Bishof (Saksa, S&D) tiedusteli, miten investointikuilua asuntokriisissä kavennetaan. Komission mukaan se edellyttää 700 miljoonaa euroa.  

”EU ei pysty tähän yksin, se vaatii eurooppalaisen investointialustan rakentamisen Euroopan Investointipankin ja koheesiorahaston kautta. Myös valtiontukijärjestelmää on uudistettava, jotta tämä voidaan toteuttaa”, Jørgensen vastasi.

Komissaariehdokasta tenttailtiin mm. myönteisyydestään ydinvoimaan.

”Minusta on tärkeää, että eri suosituksiin perehdytään ja seuraan myös ohjeistusta, jota minulle on annettu puheenjohtajan suunnalta”, hän kommentoi.

Rakennuksien energiatehokkuus nousi myös keskusteluihin. Osa mepeistä esitti huolensa energiatehokkuudesta johtuvista remonttikustannuksista, joihin monella ei ole varaa. Komissaariehdokkaan mukaan investoinnit ovat keskiössä.

”Uuden ilmalämpöpumpun asentaminen kaasun korvaamiseksi on kallista. Hyvä uutinen on se, että investointi maksaa itsensä takaisin ja pankilta voi saada lainaa. Tiedän, ettei tämä ole mahdollista kaikille. Mutta tapa, jolla tämä lainsäädäntö on laadittu ei tarkoita sitä, että tämä pitää toteuttaa yksilötasolla Jäsenmaat päättävät, miten lainsäädäntö pannaan täytäntöön”, hän kertoi.

Pitkällä tähtäimellä energiatehokkuus pienentää rakennuksen käyttökustannuksia ja hillitsee kustannusten nousua, jos energian hinta nousee.

”Noin 15 prosenttia kaikista eurooppalaisista asuvat asunnoissa, joissa ei ole eristystä, tai joissa on muita ongelmia. Ei tämäkään ole hyväksyttävää”, hän lisäsi.

EU-tasolla energiatehokkuustoimiin on kohdennettu yli 100 miljardia euroa.

”Vaikka suurin osa investoinneista tulee yksityiseltä puolelta, on aivan selvää, että EU:n tasolla voi tehdä paljon”, hän totesi mainitsemalla koheesiorahoituksen sekä valtiontukisäännöt.

Valtiotukisääntöjen uudistus on odottanut vuoroaan kauan. Jorgensen sanoi tekevänsä parhaansa, että uudistus saadaan nopeasti liikkeelle. Seuraavassa lauseessa hän totesi, että valtiontukisäännöt ovat tärkeä osa kokonaisratkaisua.

Hän myös muistutti, että monet asunto-ongelmaan liittyvistä ratkaisuista ovat jäsenmaiden käsissä.

”Yhdessä voimme tehdä paljon, ja olen valmis johtamaan tätä työtä.”

Komissaariehdokkaiden kuulumiset jatkuvat 12.11.2024 asti. Kuulumiset striimataan parlamentin verkkosivulla.