Euroopan komissio julkaisi 9.9. ehdotuksensa EU:n julkisia hankintoja koskevan sääntelyn uudistamiseksi. Palkansaajajärjestöt suhtautuvat ehdotukseen varovaisen myönteisesti. Sosiaalisia ehtoja ja niiden velvoittavuutta on kuitenkin vahvistettava. Julkisten hankintojen tehtävänä pitää olla edistää laadukkaita työpaikkoja, työehtosopimuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Komission ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa julkisten hankintojen sääntöjä EU:n sisämarkkinoilla sekä tehdä hankinnoista tehokkaampia yhdistämällä kolme direktiiviä yhdeksi asetukseksi. Julkiset hankinnat muodostavat noin 15 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, joten niiden kautta käytetään merkittävä määrä julkista rahaa.

Ehdotuksen tärkeimpiä uudistuksia on hinnan sijaan laadun korostaminen. Komissio ehdottaa, että paras hinta-laatusuhde olisi julkisissa hankinnoissa ensisijainen valintaperuste ja että laatuun liittyvien kriteerien osuus olisi vähintään 30 prosenttia – työvoimavaltaisissa hankinnoissa 50 prosenttia.

Laatukriteereissä voitaisiin huomioida muun muassa sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat sekä innovaatio, turvallisuus ja toimitusvarmuus. Työvoimavaltaisten hankintojen 50 prosentin laatukriteerien yhteydessä komission ehdotuksessa todetaan lisäksi, että niiden tulisi sisältää merkittäviä sosiaalisia näkökohtia.

SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka näkee aloitteen potentiaalisena parannuksena nykytilanteeseen, jossa halvin hinta on edelleen keskeinen valintaperuste monissa hankinnoissa.

“Julkisilla varoilla pitää hankkia laadukkaita palveluja ja töitä, eikä kilpailua pidä käydä työntekijöiden palkkojen ja työehtojen kustannuksella. Neuvotteluiden lopputuloksena pitääkin saada varmistettua, että sosiaalisista kriteereistä tulee hankintayksiköitä velvoittavia”, Björkbacka kommentoi.

Työehtosopimukset tunnustetaan

Ay-liikkeelle erityisen merkittävä on myös se, että komission ehdotuksessa työehtosopimusneuvottelut ja niiden rooli tunnistetaan julkisissa hankinnoissa.

Ehdotuksen sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja koskevassa artiklassa 55 mainitaan laadukkaiden työpaikkojen edistäminen muun muassa tunnustamalla työehtosopimusneuvottelujen merkitys. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC pitää asiaa myönteisenä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun työehtosopimusneuvottelut tunnustetaan EU:n julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä työntekijöiden oikeuksia ja hankkeiden laatua vahvistavina tekijöinä.

Komission esittämä pelkkä viittaus työehtosopimuksiin ei kuitenkaan riitä, ja ETUC vaatiikin, että Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat säännöstä niin, että työehtosopimuksia ja työehtosopimusneuvotteluja aidosti edistävät yritykset saavat etusijan julkisissa hankinnoissa.

Asetus herättää kysymyksiä kansallisesta liikkumavarasta

Pia Björkbackan mukaan on huolestuttavaa, että komissio ehdottaa nykyisten kolmen julkisia hankintoja koskevan direktiivin korvaamista yhdellä suoraan sovellettavalla asetuksella.

Asetuksen tavoitteena on tehdä säännöistä selkeämpiä ja vähentää kansallisten täytäntöönpanojen aiheuttamia eroja. Komission mukaan uusi sääntelykehys vähentäisi hallinnollista taakkaa ja loisi yhtenäisemmän hankintakehyksen.

Riskinä on, että uusi asetus muodostuu katoksi, joka estää jäsenvaltioita vahvistamasta sosiaalisia ehtoja kansallisesti. Jäsenvaltioiden ja hankintayksiköiden mahdollisuus mennä EU:n vähimmäisvaatimuksia pidemmälle on säilytettävä.

“Meidän on varmistettava, ettei asetus rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuuksia vahvistaa sosiaalisia ehtoja. EU-tason sääntelyn pitäisi edelleen olla vähimmäistaso, ei katto kansallisille ratkaisuille”, Björkbacka lisää.

Alihankintaketjut ja työntekijöiden oikeudet kaipaavat vahvempaa suojaa

ETUC nostaa esiin useita kohtia, joita komission ehdotuksessa pitää vielä vahvistaa. Näihin kuuluvat erityisesti alihankintaketjujen sääntely, työntekijöiden oikeuksia rikkovien yritysten poissulkeminen sekä julkisten hankintojen ohjaaminen suoraan laadukkaisiin työpaikkoihin.

Eurooppalainen ay-liike vaatii mm. tiukempaa alihankinnan sääntelyä, pää- ja alihankkijoiden yhteisvastuuta sekä alihankintaketjujen pituuden rajoittamista. Lisäksi julkisista hankinnoista pitäisi voida sulkea toimijat, jotka eivät noudata työntekijöiden oikeuksia, työehtoja tai työlainsäädäntöä tai ovat välttäneet verronmaksua.

Björkbacka näkee ehdotuksessa tärkeitä myönteisiä avauksia, mutta katsoo, että niitä on vahvistettava lainsäädäntöprosessin aikana. Julkisilla hankinnoilla pitää voida edistää parempaa työelämää.

”Julkisten hankintojen merkitys ulottuu paljon tarjouskilpailujen teknisiä sääntöjä pidemmälle. Niillä päätetään siitä, millaista työtä ja millaisia palveluja julkisilla varoilla tuotetaan. Nykyinen halvimman hinnan painotus on osaltaan synnyttänyt paineita työvoimakustannusten alentamiseen ja heikentänyt työehtoja.”

FinUnionsin julkisia hankintoja koskevassa kannassa korostetaan, että EU:n hankintasääntelyä on uudistettava niin, että sosiaaliset, ympäristö- ja työoikeudelliset näkökohdat huomioidaan aidosti hankinnoissa ja että julkiset varat tukevat laadukkaita työpaikkoja ja reilua kilpailua. FinUnions on myös vaatinut alihankintaketjujen kestävää sääntelyä sekä tehokkaampia valvonta- ja seuraamusmekanismeja.