Niko Simola

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja

Monen mielestä maailma muuttui ratkaisevalla tavalla marraskuussa 2022, kun Open AI lanseerasi ensimmäisen laajan kielimallipohjaisen tekoälyohjelman ChatGPT:n. Innostus oli alkuun valtavaa ja nopeassa aikataulussa lähdettiin pohtimaan niin tekoälyn mahdollisuuksia kuin uhkakuvia. Alkuinnostuksen jälkeen on jossain määrin jääty pohtimaan, että muuttiko se tekoäly sittenkään niin nopeasti maailmaa kuin ajateltiin.

Yhdysvaltalainen tutkija ja futuristi Roy Amara kehitti uutta teknologiaa koskien niin sanotun Amaran lain. Tämän mukaan lyhyellä aikavälillä yliarvioimme uusien teknologioiden vaikutukset ja käsityksemme niiden vaikutuksista ovat epärealistisia. Sen sijaan pidemmällä aikavälillä aliarvioimme ne, emmekä kykene hahmottamaan kaikkia todellisia vaikutuksia, niiden arkipäiväistyessä ja siten jäädessä huomaamatta.

Tekoälyn osalta ei ole mitään syytä epäillä, etteikö juuri tästä olisi kyse. Tekoäly ei muuttanut kaikkea ensimmäisten vuosiensa aikana, mutta on selvää, että tulevaisuudessa sen vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä.

Tekoäly työn tehostajana

Tekoäly luo meille valtavan määrän uusia mahdollisuuksia myös työelämään. Tuottavuuden merkittävä kasvu on yksi mahdollisuus, ihmispanoksen suuntaaminen rutiinitehtävistä yhä mielekkäämpiin tehtäviin toinen. Samalla on kuitenkin nähtävä myös tekoälyn tuomat riskit. Töiden väheneminen on yksi ilmeinen riskitekijä, tekoälyn epäasiallinen käyttö esimerkiksi työntekijöiden uuden tyyppiseen seurantaan toinen.

Ammattiliitto Pron aloilla tekoäly näkyy jo nyt esimerkiksi finanssialoilla, taloushallinnossa ja ICT-aloilla. Tyypillisesti näillä aloilla tekoälyn tehtäväksi siirtyy töitä, joita tehdään asiakasrajapinnassa. Työntekijöiden kannalta haasteeksi voi muodostua töiden resurssointi, kun ihmisvoimin tehtäväksi jäävät vaativammat asiakaspalvelutilanteet.

Nämä tehtävät ovat samalla myös naisvaltaisia tehtäviä. Ansaitusti herää kysymys tekoälyn vaikutuksesta tasa-arvoon.  Vähenevätkö nimenomaan naisten työpaikat ja toisaalta muuttuvatko naisten tekemät työ aiempaa kuormittavammiksi. Valitettavan mahdollista on, että tekoälyllä voi olla työelämän tasa-arvon kannalta negatiivisia vaikutuksia.

Tekoälyn käytön vaikutukset tasa-arvolle – uhka vai mahdollisuus?

Prossa olemme pohtineet myös tekoälyn käytön vaikutuksia tasa-arvolle. Yhteiskunnassa vallalle olevat vinoumat valuvat helposti tietojärjestelmiin ja tekoälymalleihin. Huonosti suunnitellut tekoälymallit voivat ylläpitää stereotypioita ja johtaa syrjiviin käytäntöihin esimerkiksi rekrytoinnissa, uralla etenemisessä tai palkitsemisessa.

Jo pelkästään tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta tekoälyn vaikutusten ja riskien arvioinnin pitäisi kuulua jokaiseen käyttöönottoon. Missä päätöksissä tekoäly on mukana? Millaista dataa se käyttää? Kenen todellisuutta data kuvaa? Voiko tekoäly vahingossa sulkea ulos esimerkiksi raskaana olevia, neuroepätyypillisiä, vähemmistöjä tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevia? 

Tekoälyn hyvä ja asianmukainen käyttöönotto edellyttääkin aina henkilöstön mukaanottoa ja avointa keskustelua jo suunnitteluvaiheessa. Yhteistoiminta sekä tekoälyn käyttöönoton avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainasemassa henkilöstön tasapuolisessa kohtelussa ja kaikkien eri henkilöstöryhmien huomioimisessa.

Tekoälyn läpinäkyvyyden on oltava työelämän perusoikeus: henkilöstön on tiedettävä, missä tekoälyä käytetään ja miten se vaikuttaa omaan työhön. Jokaisella työpaikalla on oltava myös selkeä vastuu siitä, kuka järjestelmästä ja sen päätöksistä vastaa.

Erilaisten tasa-arvoakin heikentävien uhkakuvien lisäksi voidaan pohtia myös tekoälyn mahdollisuuksia tasa-arvon edistämisessä. Oikein käytettynä tekoäly voi olla hyvä väline yhdenvertaisuuden ja tasa-​arvon parantamiseen. Kun henkilöstö on mukana tekoälyn käyttöönotossa alusta lähtien, kun tasapuolinen koulutus toteutuu ja kun yhdenvertaisuus on mukana arvioinnissa, tekoälyn hyödyntäminen voi lisätä eikä kaventaa tasa-​arvoa.

Tekoälyn käyttö vaatii vastuullisuutta ja yhteistoimintaa työpaikoilla mutta myös sääntelyä

Tekoäly on ollut osa myös Pron työehtosopimusneuvotteluja. Olemme tavoitelleet lukuisissa sopimuksissamme tekoälyyn liittyviä työehtosopimuskirjauksia. Vakuutusala on esimerkki alasta, jossa Pron neuvottelemassa työehtosopimuksessa on jo huomioitu tekoäly osana työnantajan ja henkilöstön välistä vuoropuhelua.

Vakuutusalan työehtosopimukseen liittyvässä yhteisessä julkilausumassa todetaan, että vakuutusalan yhteistoimintasopimuksen mukaan työnantaja huolehtii tarpeellisesta lisäkoulutuksesta uutta tekniikkaa käyttöönotettaessa sekä selvittää luottamusmiehen kanssa näihin liittyviä osaamis- ja koulutustarpeita.

Tekoälyn vastuullinen käyttö rekrytoinnissa ja uralla etenemisessä, tekoälylukutaito työroolin edellyttämässä tehtävässä sekä tekoälyn mahdolliset vaikutukset työoloihin ja työntekijöiden tietosuojaan ovat osa yhteistoimintaa.

Tekoälyn osalta pelkkä hyvä tahto ei riitä. Tahdon lisäksi tarvitsemme työntekijän etuja suojaavaa sääntelyä. Nykyisellään sääntelyyn liittyy täydentämisen tarpeita esimerkiksi työntekijöiden kuulemis- ja tiedotusoikeuksien sekä tasavertaisen kohtelun osalta. Tekoälyn edelleen kehittyessä on tarkasti seurattava sen vaikutuksia ja tarvittavilta osin muokattava ja täydennettävä olemassa olevaa sääntelyä.  

Hyvällä sääntelyllä, työpaikkojen yhteistoiminnalla ja läpinäkyvyydellä tekoäly toimii eduksemme eikä haitaksemme. Tekoälyn hyödyntämisessä meillä ei ole Euroopassa varaa jäädä kehityksestä jälkeen. Tulevaisuus on tekoälynkin osalta omissa käsissämme. Tulevaisuus on vain tehtävä.

Kirjoittaja toimii Ammattiliitto Pron puheenjohtajana.