Komissaariehdokkaiden kuulemiset järjestetään 4.–12.11. Euroopan parlamentissa. Lokakuun ensimmäisen täysistuntoviikon aikana hyväksyttiin myös eri valiokuntien laatimat kirjalliset kysymykset, joihin komissaariehdokkaiden tulee vastata 22.10.2024 mennessä. Kaikkien komissaariehdokkaiden on saatava parlamentin hyväksyntä, ennen kuin uusi kollegio  voi aloittaa toimessaan. Mepit äänestävät tästä Strasbourgin täysistunnossa 25.–28.11.

Euroopan parlamentin jäsenet pyrkivät arvioimaan tulevissa kuulemisissa, ovatko komissaariehdokkaat riittävän riippumattomia, päteviä ja sitoutuneita Euroopan unioniin palvellakseen Euroopan komission jäsenenä. Parlamentin julkaiseman aikataulun mukaan kuulemiset järjestetään 4.11. alkaen. Jokaista ehdokasta arvioi yksi tai useampi parlamentin valiokunta, riippuen hänelle osoitetusta vastuualueesta.

Maanantaina 4.11. kuullaan ensimmäisenä ehdokkaana Slovakian Maroš Šefčovičia, joka on vastuussa suhteista parlamenttiin, kauppapolitiikasta ja taloudellisesta turvallisuudesta. Eurooppalaisten palkansaajien tulevaisuutta ajatellen, erityisesti ay-liikkeen näkökulmasta katsottuna, seuraavien komissaariehdokkaiden kuulemiset kiinnostavat eniten: 

Tanskalaisen komissaariehdokkaan Dan Jørgensen kuuleminen on tiistaina 5.11. Hän on ehdolla energia- ja asumisasioista vastaavaksi komissaariksi ja osallistuu teollisuus- ja työllisyysvaliokuntien järjestämään kuulemiseen.  

Yhdenvertaisuusasiat ovat belgialaisen komissaariehdokkaan Hadja Lahbibin vastuulla. Tämän lisäksi hän vastaa varautumisesta ja kriisinhallinnasta. Hän osallistuu kehitys-, naisten oikeuksien, kansalaisvapauksien ja ympäristövaliokuntien järjestämään kuulemiseen keskiviikkona 6.11.

Viimeisenä päivänä, 12. marraskuuta, kuullaan kaikkia toimeenpanevia varapuheenjohtajia sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa/varapuheenjohtajaa. Romanian Roxana Mînzatu on ehdolla komission varapuheenjohtajaksi ja vastuualueenaan hänellä on ihmiset, taidot ja valmiudet, joihin lasketaan myös työelämäasiat. Hänet kuullaan työllisyys- ja sosiaaliasioiden sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa tiistaina 12.11. Ranskan Stéphane Séjourné, joka on ehdolla komission varapuheenjohtajaksi vastuualueenaan taloudellinen hyvinvointi ja teollisuusstrategia. Hän osallistuu teollisuus-, sisämarkkina-, ympäristö- ja talousvaliokuntien järjestämään kuulemiseen myös 12.11.

Tiistaina 12.11. on kuultava muitakin varapuheenjohtajia: Espanjan varapuheenjohtajaehdokas Teresa Ribera vastuualueenaan puhdas, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen siirtymä kuullaan samana päivänä ympäristö-, talous- ja teollisuusvaliokuntien järjestämässä kuulemisessa. Myös Suomen Henna Virkkunen, hänkin varapuheenjohtajaehdokkaan roolissa, vastaa teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta. Virkkunen osallistuu samana päivänä teollisuus- ja sisämarkkinavaliokuntien järjestämään kuulemiseen.

Ehdokkaiden ansioluettelot, vastuualuetta koskeva työkokemus ja heidän vastauksensa kirjallisiin kysymyksiin on julkaistu parlamentin verkkosivustolla. Lataa yhteenveto pdf-muodossa kuulumisista täältä.

Uusi komissio aloittanee joulukuussa

Jokaiselta ehdokkaalta odotetaan, että he osoittavat soveltuvuutensa komission jäsenyyteen yleensä ja pätevyytensä heille osoitettuun vastuualueeseen. Kuulemisissa komissaariehdokkaat esittelevät ohjelmansa ja vastaavat parlamentin jäsenten suullisiin kysymyksiin. Kuulemiset välitetään suorana lähetyksenä parlamentin nettisivuilla. Komissaariehdokkaan kuulemisen kesto on kolme tuntia, joten se vaatii ehdokkailta tarkkaa valmistautumista.

Kuulemisten jälkeen valiokuntien puheenjohtajat ja poliittisten ryhmien edustajat arvioivat ehdokkaat ja laativat arviointikirjeet. Komission jäsenehdokkaita voidaan pyytää vastaamaan kirjallisiin lisäkysymyksiin, tai heidän kuulemistaan voidaan jatkaa.

Prosessin päätteeksi valiokuntien puheenjohtajakokous tarkastelee valiokuntien laatimia arviointikirjeitä ja toimittaa ne parlamentin puheenjohtajakokoukselle, joka koostuu parlamentin puhemiehestä ja parlamentin poliittisten ryhmien johtajista. Puheenjohtajakokous voi pyytää lisätietoja tai julistaa vahvistuskuulemiset päättyneiksi.

Tämän jälkeen komission puheenjohtajaa pyydetään esittelemään komission jäsenehdokkaiden koko kollegio ja heidän ohjelmansa parlamentin täysistunnossa. Parlamentti äänestää täysistunnossa komission hyväksymisestä kokonaisuudessaan. Näillä näkymin mepit äänestävät tästä Strasbourgin täysistunnossa 25.–28.11. Vasta sen jälkeen uusi komissio voi aloittaa toimessaan.

Tiesitkö, että

Euroopan parlamentti ei alun perin osallistunut komission nimittämiseen, koska päätös oli EU-maiden hallitusten käsissä. Tilanne muuttui vuonna 1993 voimaan tulleen Maastrichtin sopimuksen myötä. Vaadittuaan vuosien ajan oikeutta vaikuttaa komission nimittämiseen Euroopan parlamentti sai oikeuden äänestää komissiosta kokonaisuutena.

Vuonna 1999 voimaan tulleessa Amsterdamin sopimuksessa parlamentille annettiin valtuudet hyväksyä komission puheenjohtaja.

Vuonna 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa selvennettiin komission jäsenten valinnassa käytettäviä perusteita. Komissaarien on osoitettava yleistä pätevyyttä ja riippumattomuutta mutta myös EU:hun sitoutumista.

Lähde: Euroopan parlamentti.