Euroopan komissio on julkaissut asetusehdotuksen, jolla luotaisiin yhtenäinen EU-järjestelmä lähetettyjen työntekijöiden ilmoittamiseen. Eurooppalaisen ay-liikkeen mukaan komission suunnitelmat heikentää lähetettyjä työntekijöitä koskevia sääntöjä ei tule ilman seurauksia. Sosiaaliset kustannukset tulevat loppupelissä olemaan huomattavasti suuremmat kuin pienet säästöt, joita yritykset mahdollisesti saavuttaisivat. Tavoitteena tulisi olla sääntöjen paremman noudattamisen ja valvonnan varmistaminen.

EU:n sisämarkkinoilla on 5 miljoonaa lähetettyä työntekijää. Yksi työnantajien kohtaamista suurimmista hallinnollisista esteistä on se, että kussakin jäsenvaltiossa käsitellään useita erilaisia asiakirjoja prosessin aikana. Komission mukaan jäsenvaltiot voivat käyttää julkista portaalia vapaaehtoisesti, kun työntekijöitä lähetetään ulkomaille. Sen käyttö toisi säästöjä yritysten hallinnollisiin kustannuksiin.

Komission ehdottamalla portaalilla hallinnollinen taakka vähenisi, kun yhteinen digitaalinen ilmoitusportaali antaisi palveluntarjoajille mahdollisuuden käyttää yhtä lomaketta 27 eri kansallisen lomakkeen sijaan. Samalla tehostetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, kun portaali on osa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI). Komission mukaan lähettämistä koskevien ilmoitusten toimittamis- ja päivittämisprosessin yksinkertaistaminen vähentäisi tapauksia, joissa työntekijöiden lähettämistä koskevia sääntöjä ei noudateta. Tämä edistäisi lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojelua.

Susi lammasten vaatteissa

Komission tekstissä todetaan, että asetuksen tavoitteena on ”vähentää lähetettyjä työntekijöitä koskevia työnantajille asetettuja tietovaatimuksia”. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC:n mukaan tämä vaikeuttaa entisestään työpaikkatarkastajien työtä ja mitkä työpaikat heidän tulisi tarkastaa, jotta voitaisiin puuttua lähetettyjen työntekijöiden kohtaamiin ongelmiin. Tällaisia hyvin yleisiä ongelmia ovat esimerkiksi palkanmaksun laiminlyönti ja vaaralliset työolot. Komission ehdotuksen mukaan järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot, eivätkä ne voisi vaatia työnantajilta lisätietoja, joita tarvitaan yritysten seuraamiseen ja väärinkäytösten estämiseen.

ETUC myös painottaa, että komission mukaan lähetetyn työntekijän ilmoittamisesta työnantajille koituvat kustannukset ovat tällä hetkellä maltilliset, noin 10,78 euroa/kerta. Vaikka jokainen jäsenvaltio toteuttaisi tämän aloitteen, Euroopan yritysten kokonaissäästöt olisivat arvioiltaan noin 13 945 000 euroa.

ETUC kirjoitti komissiolle aiemmin nostaakseen esiin ay-liikkeen huolen siitä, että negatiiviset sosiaaliset vaikutukset ovat paljon suuremmat verrattuna säästöihin.

ETUC:n varapääsihteeri Isabelle Schömannin mukaan lisäsääntelyn purku on vastuutonta, kun lähetetyt työntekijät kohtaavat jo laajalle levinnyttä hyväksikäyttöä, aina palkanmaksun laiminlyönnistä vaarallisiin työolosuhteisiin, jotka ovat johtaneet jopa kuolemiin johtaneisiin työpaikkatapaturmiin. 

Hän vaatii komissiota kohdistamaan toimenpiteitä vastuulliseen toimintaan hyväksikäytön kitkemiseksi.

”Sen sijaan komission on kiireellisesti toteutettava lainsäädännöllisiä toimia työvoimavälittäjien/henkilöstövuokrausfirmojen säätelemiseksi ja pitkien alihankintaketjujen rajoittamiseksi. Nämä mahdollistavat useasti yrityksille vastuun välttelyn lähetettyjen työntekijöiden hyväksikäytöstä”.

Myös pääsihteeri Tom Deleu, Euroopan rakennus- ja puualojen federaatiosta, toteaa järjestöjen yhteistiedotteessa, että erityisesti rajat ylittävässä tilanteissa tarvitaan kiireellisesti tehokkaampaa täytäntöönpanoa.

”Komission aloite sivuuttaa täysin rakennusalalla paljon esiintyvän ”valelähetystyöskentelymallin”, joka on muuttunut hyväksikäyttöön perustuvaksi liiketoimintamalliksi. Tähän kuuluu pitkät ja monimutkaiset alihankintaketjut, joita täytyisi suitsia kuin luoda niille enemmän toimintamahdollisuuksia. Nykyisellään ehdotus heikentää useissa jäsenvaltioissa olemassa olevia hyviä käytäntöjä työntekijöiden ennakkoilmoitusjärjestelmistä”, Deleu kommentoi.