Valmistelut EU:n tulevaan laajentumiseen ovat käynnissä. Jäsenyyttä tavoittelevat maat tekevät asteittaista integroitumista unionin lainsäädäntöön ja vaatimuksiin. Euroopan komission 6. lokakuuta julkaisema tiedonanto sisältää ehdotuksia mm. EU:n päätöksenteon ja budjetin mukauttamisesta sekä uusista suojamekanismeista tuleville jäsenmaille. Ay-liike muistuttaa, ettei sisämarkkinoille pidä antaa pääsyä ennen kuin sosiaalinen säännöstö on toisin toteutettu.

Laajentumisesta vastaava komissaari Marta Kosin mukaan EU pystyy ottamaan vastaan uusia jäsenmaita nykyisten perussopimusten ja budjettikehyksen puitteissa. Laajentuminen edellyttää kuitenkin hallinnollisen kapasiteetin vahvistamista ja muutoksia siihen, miten EU tekee päätöksiä ja valvoo jäsenmaiden sitoutumista unionin perusarvoihin.

Komission tavoitteena on valmistella EU tilanteeseen, jossa jäsenmaita olisi yli 30. Samalla se haluaa pitää kiinni laajentumisen geopoliittisesta merkityksestä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kuvannut laajentumista ”geopoliittiseksi välttämättömyydeksi” aiemmissa ”Unionin tila” -puheissaan.

Ehdokasmaita halutaan lähemmäs EU:ta jo ennen jäsenyyttä

Komissio ehdottaa nykyistä järjestelmällisempää mallia, jossa ehdokasmaita voitaisiin integroida asteittain EU:n toimintaan jo ennen varsinaista jäsenyyttä.

Ehdokasmaat voisivat edetä monitahtisesti ja -portaisesti esimerkiksi sisämarkkinoille, energia-, liikenne-, digi- ja puolustuspolitiikan pariin sekä ottaa osaa EU-ohjelmiin (Erasmus+, Horizon Europe jne.)  ja virastoihin sitä mukaa, kun ne täyttävät asetetut ehdot. Osallistuminen olisi komission mukaan ansioihin perustuvaa, ehdollista ja peruutettavissa.

Komissio aikoo lisäksi käynnistää vuosittaiset vuoropuhelut ehdokasmaiden kanssa ja laatia konkreettisemmat tiekartat neljälle edistyneimmälle maalle: Montenegrolle, Albanialle, Moldovalle ja Ukrainalle. Tiekarttoja odotetaan komissiolta 28. lokakuuta.

Ajatuksena on vauhdittaa jäsenyyteen valmistautumista ja tuoda unionin ja ehdokasmaiden välille konkreettisia hyötyjä jo ennen täysjäsenyyttä. Komission mukaan asteittainen integraatio ei kuitenkaan korvaa varsinaista jäsenyyttä.

Uusille jäsenmaille vahvemmat suojamekanismit

Merkittävin uusi ehdotus koskee jäsenyyden jälkeisiä suojamekanismeja.

Komissio ehdottaa tuleviin liittymissopimuksiin uutta institutionaalista suojalauseketta, jonka avulla EU voisi puuttua vakaviin unionin perusarvojen tai jäsenmaiden välisen vilpittömän yhteistyön periaatteen rikkomuksiin. Vakavimmissa tapauksissa uuden jäsenmaan äänioikeus neuvostossa voitaisiin jäädyttää.

Uusi mekanismi voisi olla voimassa jopa 15 vuotta jäsenyyden alkamisen jälkeen. Myös nykyisiä taloutta, sisämarkkinoita sekä oikeus- ja sisäasioita koskevia suojamekanismeja halutaan pidentää nykyisestä kolmen vuoden ajasta.

EU-komissaari Marta Kos kuvaa uutta järjestelmää eräänlaiseksi ”vakuutukseksi” sen varalta, että jäsenmaa alkaisi jäsenyyden jälkeen perääntyä sovituista uudistuksista. EU on ”oppinut aiemmista kokemuksistaan”, jolla viitataan hienonvaraisesti Unkarin Viktor Orbániin.

Komissio kuitenkin korostaa tiedonannossaan, ettei tarkoituksena ole luoda kaksiportaista EU-jäsenyyttä. Uusilla jäsenmailla olisi samat oikeudet kuin nykyisillä jäsenmailla.

Päätöksentekoa halutaan nopeuttaa

Yli 30 jäsenmaan unionissa myös yksimielisyyteen perustuvan päätöksenteon ongelmat korostuvat. Komissio ehdottaa siksi olemassa olevien perussopimusten mahdollisuuksien, niin sanottujen ”passerelle-lausekkeiden”, laajempaa hyödyntämistä.

Laajentumisprosessissa komissio esittää määräenemmistöpäätösten käyttöä esimerkiksi neuvotteluklustereiden avaamiseen liittyvissä päätöksissä. Näin yksittäinen jäsenmaa ei voisi estää jäsenyysneuvottelujen teknistä etenemistä. Varsinainen uuden jäsenmaan hyväksyminen edellyttäisi kuitenkin jatkossakin jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Komissio haluaa samalla tehostaa EU:n oikeusvaltiomekanismeja ja tarkastella mahdollisuuksia tehdä nykyisestä artikla 7. -menettelystä toimivampi.

Kos: EU:n on oltava valmis seuraavaan laajentumiseen

Laajentumiskomissaari Marta Kos esitteli komission linjauksia keskiviikkona 7.10. Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa (AFET).

Kos korosti, että jäsenyyden edellytyksenä ovat konkreettiset uudistukset myös ehdokasmaissa. Esimerkiksi ehdokasmaat Serbian ja Bosnia-Hertsegovinan kohdalla hän painotti, että maiden on tehtävä enemmän erityisesti suhteessa EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Montenegron osalta Kos arvioi, että maan jäsenyysneuvottelujen tekninen vaihe voisi valmistua vuoden 2026 loppuun tai vuoden 2027 alkuun mennessä. Hänen mukaansa Montenegro voisi parhaassa tapauksessa olla EU 28. jäsen vuonna 2028.

Kos viittasi myös tulevaan laajentumiseen uutena ”Helsinki Momentina”. Viittaus liittyy vuoden 1999 Helsingin Eurooppa-neuvoston kokoukseen, jossa luotiin poliittista pohjaa EU:n suurelle itälaajentumiselle. Viisi vuotta myöhemmin vuonna 2004 EU:hun liittyi kymmenen uutta jäsenmaata. Kosin mukaan nykyinen tilanne on vastaava käännekohta: EU:n on nyt päätettävä, miten se valmistautuu seuraavaan laajentumiseen ja samalla vahvistaa omaa toimintakykyään.

Laajentumisen on parannettava myös työelämää

Eurooppalainen ay-liike tukee EU:n laajentumista ja erityisesti Ukrainan, Moldovan ja Länsi-Balkanin maiden eurooppalaista tulevaisuutta. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC kuitenkin painottaa, että laajentumisen on tuotava konkreettisia parannuksia ihmisten työ- ja elinoloihin – ei ainoastaan uusia markkinoita.

Vuoden 2004 laajentumisesta on opittavaa. Yli 20 vuotta myöhemmin palkkaerot vanhojen ja uusien jäsenmaiden välillä voivat olla jopa nelinkertaisia. Suuret erot lisäävät työvoiman muuttoliikettä ja aivovuotoa sekä epävarmuutta, jota äärioikeisto voi hyödyntää.

Komission puheenjohtajalle osoitetussa kirjeessä ETUC vaatiikin, ettei ehdokasmaita päästetä sisämarkkinoille tai niiden osiin ilman täyttä mukautumista EU:n sosiaaliseen säännöstöön ja ilman toimivaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Työehtosopimusten kattavuuden, ammatillisen järjestäytymisen ja lakko-oikeuden on oltava selkeitä ja valvottavia jäsenyyden ehtoja.

Eurooppalainen ay-liike pitää myönteisenä komission ehdottamia uusia suojamekanismeja, mutta huomauttaa, että komission esittämät suojalausekkeet keskittyvät oikeusvaltioon, sisämarkkinoihin ja muihin EU:n toimintakyvyn kannalta keskeisiin kysymyksiin. Työntekijöiden oikeuksien vakavia rikkomuksia ei ole samalla tavalla nostettu suojamekanismien piiriin.

On tärkeää varmistaa, että työvoiman liikkuvuus toteutuu yhdenvertaisesti ja että siirtymäajat eivät muutu pysyväksi keinoksi ylläpitää palkka- ja työehtoeroja. Tavoitteena on oltava palkkojen ja sosiaalisten olojen ylöspäin suuntautuva lähentyminen.