EU-komissaari Henna Virkkunen ilmoitti aiemmin huhtikuussa tekoälyvastuudirektiivin poisvetämisestä komission työohjelmasta. Samana päivänä Euroopan komissio lanseerasi ”Tekoälyn maanosa” -toimintasuunnitelman (AI Continent Action Plan). Suunnitelman tavoitteena on minimoida sääntelytaakkaa ja varmistaa yksinkertaisen sekä innovaatioystävällisen tekoälyasetuksen toimeenpanoa.

Euroopan komission teknologisesta suvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava komissaari, varapuheenjohtaja Henna Virkkunen keskusteli keskiviikkona 9.4. Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden (JURI)-valiokunnan jäsenten kanssa tekoälypolitiikan suunnasta EU:ssa. Keskusteluissa Virkkunen korosti, että EU:n on kehitettävä tarvittava infrastruktuuri laajempaa tekoälyn käyttöönottoa varten.

Komissaari ilmoitti myös tekoälyvastuudirektiivin poisvetämisestä komission työohjelmasta. Komission  ehdotuksen tavoitteena oli tarjota ihmisille oikeusturvaa korkean riskin tekoälyn aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Komissaari viittasi vastauksessaan tarpeeseen välttää päällekkäisyyksiä tekoälyvastuudirektiivin ja tekoälyasetuksen kanssa. Hän painotti, että EU:n sääntely-ympäristöä on yksinkertaistettava ja tehtävä helpommaksi yrityksille.

Lisäksi Virkkunen ilmaisi tukensa asetusten käyttämiselle direktiivien sijaan, koska jäsenmaat soveltavat direktiivejä usein eri tavoin, mikä johtaa sisämarkkinoiden pirstaloitumiseen.

Yllättävä vai strateginen veto?

Matilda Sisättö toimii S&D-ryhmän poliittisena neuvonantajana parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden (LIBE) valiokunnassa. Hän on työskennellyt mm. tekoälysäännöksien parissa yli vaalikausien. Aiemmassa FinUnionsin artikkelissa Sisättö kommentoi, että parlamentissa pidettiin tärkeänä, että ensin saadaan tekoälyyn liittyvä asetus lainsäädännöksi ja vasta sen jälkeen tulee direktiivi, jossa määrätään, kuka on mistäkin vastuussa

Parlamentin JURI-valiokunnassa työt tekoälyä koskevien vastuusääntöjen osalta oli jo viety pitkälle. Siksikin direktiivin vetäminen pois oli yllätys.

”Tekoälyvastuudirektiivin poisveto on lahja oikeistolta teknologiayrityksille. Vastuudirektiivi olisi ollut erittäin tärkeä apuväline määrittämään vastuita tekoälyn tuomien vahinkojen selvittämisessä, sillä niitä saattaa tulla paljon”, Sisättö kommentoi.

EU:n jäsenvaltiot, etenkin oikeistovetoiset, ovat tässä ne, jotka vastustavat tekoälyn vastuiden tarkempaa määrittämistä. Parlamentissa tilanne oli kahtiajakautunut – EPP ja äärioikeisto vastaan keskustavasemmisto, ja Renew näyttää olevan jakautunut sisäisesti tässä asiassa.

”Tilanne EU-tasolla on pirstaloitunut, sillä muuta kuin kansallista vastuulainsäädäntöä ei ole ja kansallisen lainsäädännön taso vastuuasioissa vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden kesken”, Sisättö lisää.

Hän pitää direktiivin poisvetämistä vakavana signaalina siitä, ettei ihmisistä tässä yhteydessä välitetä.

”Perussopimuksen mukaan unionilla on toimivaltaa ainoastaan ”lakien ja asetusten lähentämiseen” yksityisoikeudellisissa (ja rikosoikeudellisissa) asioissa. Siksi unionilla ei ole mahdollisuutta tehdä muuta kuin direktiivejä liittyen siviilioikeusasioihin, kuten tekoälyvastuuasiassa. Tästä syystä komissaarin painotus asetukseen direktiivin sijaan kuulostaa ristiriitaiselta”, painottaa Sisättö.  

Euroopasta tekoälyn johtava maanosa

EU-komissaari Henna Virkkunen esitteli 9.4. myös ”Tekoälyn maanosa” -toimintasuunnitelman, jolla tehostetaan EU:n innovointia erilaisilla toimilla ja toimintapolitiikoilla. Selvää on, että yksinkertaistaminen on avainsana. EU:n toimintasuunnitelma painottaa selkeyttä ja nopeutta.

Toimintasuunnitelmassa nostetaan esiin viisi keskeistä politiikka-aluetta, joilla tarvitaan lisää toimia:

1. Tekoälyinfrastruktuurin vahvistaminen EU:ssa. Suunnitelma sisältää 13 tekoälytehtaan rakentamisen EU-alueelle. Suunnitelmassa on myös tekoälygigatehtaiden perustaminen.
2. Korkealaatuisen datan saatavuutta parannetaan erilaisten toimien avulla. Yhtenä aloitteena on datalaboratorioiden perustamista, ja ne tulevat osaksi tekoälytehtaita.
3. Tekoälyn käyttöönoton vauhdittaminen strategisilla aloilla. Komissaari Virkkunen toi tässä yhteydessä esille julkisen sektorin ja erityisesti aloja, joissa tekoäly voisi tuoda merkittäviä hyötyjä (esimerkiksi terveydenhuolto).
4. Tekoälyosaamisen vahvistaminen Euroopassa koulutuksen ja tutkimuksen avulla.
5. Säätelyn yksinkertaistaminen.Komissio aikoo perustaa tukipalvelupisteen neuvomaan yrityksiä tekoälysäädöksen noudattamisessa ja jakamaan tekoälysäädöstä koskevaa tietoa.

Komission tiedonannossa painotetaan, että riskiperusteisen tekoälyasetuksen puitteissa noin 85 % tekoälyjärjestelmistä jää sääntelyn ulkopuolelle. Komissio haluaa varmistaa, että nämä yritykset tietävät, etteivät ne ole asetuksen piirissä. Jäljelle jäävän 15 prosentin osalta komissio pyrkii yksinkertaistamiseen.

Komissio on käynnistänyt kaksi julkista kuulemista, jotka ovat avoinna 4.6.2025 asti. Näiden avulla muovataan toimintasuunnitelman yksityiskohtia. Kolmas, dataunionistrategiaa koskeva julkinen kuuleminen julkaistaan toukokuussa. Samaan aikaan komissio järjestää vuoropuheluja teollisuuden edustajien ja julkisen sektorin kanssa, joista saatua sisältöä hyödynnetään tekoälyn soveltamisstrategian kehittämisessä.