Komissiolta tuki työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle
Blogi
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen teki tämän syksyn Unionin tila -puheessaan mielenkiintoisen uuden avauksen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun eli sosiaalidialogiin liittyen. Hän painotti osapuolten roolia tulevaisuuden rakentamisessa ja piti tärkeänä, että ratkaisut työmarkkinoiden haasteisiin löydetään yhdessä.
Von der Leyen kutsui työmarkkinaosapuolet Belgian Val Duchesseen maan puheenjohtajakaudella keväällä 2024. Paikan valinta on hyvin symbolinen. Tapaaminen järjestetään samassa kaupungissa, jossa komission puheenjohtaja Jaques Delors kävi työmarkkinaosapuolten kanssa EU-tason keskusteluja vuonna 1985. Nämä keskustelut olivat lähtölaukaus EU-tason vuoropuhelulle eli sosiaalidialogille. Sosiaalidialogin tulevaisuutta halutaan rakentaa sen syntysijoilla.
Komission suunnitelmista tiedetään vielä hyvin vähän, mutta työmarkkinaosapuolille on viestitty, että kyseessä olisi enemmänkin prosessin alku, kuin yksittäinen huippukokous. Puheen muotoilu oli myös hyvin väljä aiheiden suhteen, mutta työvoima- ja osaajapula sekä tekoäly mainittiin haasteina, joiden ratkaisemiseen tarvitaan ja toivotaan myös työmarkkinaosapuolten panosta.
Työnantajat haluttomia neuvottelemaan
Samanaikaisesti Euroopan työmarkkinaosapuolten neuvottelukyky on koetuksella. Neuvottelut etätyöstä ja oikeudesta olla tavoittamattomissa (Right to Disconnect) kariutuivat hiljattain. Euroopan työmarkkinaosapuolet sopivat 2022 hyväksytyssä yhteistyöohjelmassaan vuosille 2022–2024 neuvottelevansa sitovan sopimuksen etätyöstä ja oikeudesta olla tavoittamattomissa. Vuoden kestäneet neuvottelut kariutuivat kahden työantajajärjestön haluttomuuteen esittää kirjausehdotuksia. Työnantajien vetäytyminen on Euroopan ammatilliselle yhteisjärjestö ETUC:lle suuri pettymys. Järjestö peräänkuuluttaakin nyt komissiolta pikaista lainsäädäntöesitystä asiasta vielä kuluvalla kaudella.
Nykyinen komissio on ollut hyvin aktiivinen työmarkkina-asioissa ja panostanut paljon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tukemiseen sekä Eurooppa-tasolla että kansallisesti. Hyvä esimerkki tästä on helmikuussa julkaistu tiedonanto ja suositus sosiaalidialogin vahvistamisesta.
Tätä taustaa vasten on erittäin ikävää, ettei neuvottelutulosta saavutettu etätyön kaltaisessa tärkeässä ja ajantasaista sääntelyä vaativassa työelämäkysymyksessä. Nähtäväksi jää myös, miten kariutuneet neuvottelut vaikuttavat jatkossa työmarkkinaosapuolten kykyyn neuvotella ja komission haluun tukea vuoropuhelua.