Euroopan komissio on ryhtynyt toimenpiteisiin parantaakseen harjoittelujen työehtoja, kuten palkkaa, sekä osallistavuutta ja laatua EU:ssa. Komission aloitteeseen sisältyy sekä ehdotus direktiiviksi työharjoittelijoiden työehtojen parantamisesta että ehdotus neuvoston harjoittelun laatupuitteista vuonna 2014 antaman suosituksen muuttamisesta.

Komissio pyrkii uudella aloitteella parantamaan työharjoittelun työehtoja, kuten palkkaa, sekä osallistavuutta ja laatua EU:ssa. Aloite koostuu direktiiviehdotuksesta, jolla halutaan parantaa ja valvoa harjoittelijoiden työoloja ja torjua säännöllisiä työsuhteita, jotka naamioidaan harjoittelujaksoiksi. Sen lisäksi aloitteessa on myös ehdotus neuvoston harjoittelun laatupuitteista vuonna 2014 antaman suosituksen muuttamisesta, jotta voidaan edistää laatuun ja osallistavuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten reilua palkkaa ja harjoittelijoiden pääsyä sosiaaliturvaan piiriin.

Direktiiviehdotuksen keskeisiä kohtia ovat mm. syrjimättömyysperiaate, jolla varmistetaan, että harjoittelijoita kohdellaan yhdenvertaisesti saman työnantajan muiden työntekijöiden kanssa (myös palkkauksessa), ellei eriarvoiseen kohteluun ole perusteltua syytä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi erilaiset työtehtävät, vähemmän vastuuta sisältävät tehtävät, työn intensiivisyys tai se, kuinka paljon harjoittelussa painotetaan oppimista ja koulutusta.
Harjoittelujaksoja ei saa käyttää säännöllisten työpaikkojen korvaamiseen. Tätä varten jäsenvaltiot tekevät tarkastuksia, joissa arvioidaan tilannetta mm. seuraamalla harjoitteluiden määrää, kestoa sekä työskentelyolosuhteita.
Myönteistä on, että direktiiviehdotuksessa annetaan työntekijöiden edustajille oikeus edistää ja puolustaa työharjoittelijoiden oikeuksia työpaikoilla. Jäsenvaltioita myös vaaditaan luomaan kanavia, joiden kautta harjoittelijat voivat itse ilmoittaa epäkohdista ja huonoista työoloista ja -ehdoista.

Palkkaa suositellaan

Vahvistettua neuvoston suositusta sovelletaan kaikkiin harjoittelijoihin heidän ammattiasemastaan riippumatta, mukaan lukien sellaiset harjoittelut, jotka sisältyvät viralliseen koulutukseen ja opetussuunnitelmiin tai joita edellytetään tiettyjen ammattien harjoittamiseksi.

Neuvoston tarkistetun suosituksen keskeiset kohdat sisältävät mm. suosituksen reilusta palkasta harjoittelijoille. Suosituksessa myös varmistetaan harjoittelijoiden pääsy asianmukaiseen sosiaaliturvaan. Harjoittelijalle nimetään työpaikalla ohjaaja, joka tarjoaa harjoittelijoille tukea ja neuvontaa. Sen lisäksi edistetään yhtäläinen pääsy harjoitteluun tavoittamalla haavoittuvassa asemassa olevia nuoria ja varmistamalla, että työpaikat ovat saavutettavissa vammaisille harjoittelijoille. Suosituksessa kannustetaan myös tarjoamaan harjoittelijoille vakituinen asema harjoittelun jälkeen.
Uusia elementtejä, joilla täydennetään vuonna 2014 annettua suositusta ovat esimerkiksi, että harjoittelupaikkailmoitusten olisi oltava selkeitä ja harjoittelusta olisi tehtävä kirjallinen sopimus.

Pitkään odotettu direktiivi sai vaisun vastaanoton

EU:ssa on arvioitu olevan noin 3,1 miljoonaa harjoittelijaa (viimeisin saatava oleva tieto on vuodelta 2019). Noin puolet kaikista harjoittelijoista (1,6 miljoonaa) osallistuivat palkallisiin harjoittelujaksoihin sinä vuonna. Loput harjoitteluista olivat palkattomia.

Kun komission julkaisi ehdotuksensa 20.3.2024, jäi vastaanotto aika vaisuksi. Euroopan parlamentti on äänestänyt useita kertoja palkattomien harjoitteluiden kieltämisen puolesta ja ammattiliitot sekä nuorisojärjestöt ovat vaatineet samaa usean otteeseen. Nyt kun Euroopan parlamentin jäsenet lähtevät työstämään kantaansa tähän ehdotukseen, pidetään erityisen tärkeänä, että toimenpiteet, joilla kielletään palkattomat harjoittelut, sisällytetään lopulliseen direktiiviin.

Euroopan nuorisofoorumi ilmaisi pettymyksensä X:ssä mm. seuraavin sanoin: ”Direktiivi ei käsittele palkkakysymystä eikä myöskään harjoittelijoiden oikeuksia työelämässä. Odotimme enemmän kunnianhimoa tehdä työskentelystä saavutettavaa kaikille nuorille, ei vain niille, jotka voivat työskennellä ilmaiseksi.”

Ammatillinen yhteisjärjestö ETUC:n liittosihteeri Tea Jarcin mukaan palkattomat harjoittelut tarkoittavat sitä, että etevät nuoret työntekijät työväenluokkataustasta suljetaan ulos monelta urapolulta.  
”Tällainen käytäntö juurruttaa sosiaalista epätasa-arvoa”, Jarc sanoi järjestön lehdistötiedotteessa.

ETUC:n ensitulkinnan mukaan direktiivi vaatii parannuksia, jotka tarvitaan varmistamaan, ettei haavoittuvimmat harjoittelijat jää alttiiksi hyväksikäytölle. Jäsenmaiden ja työnantajien pitäisi ETUC:n mukaan kantaa vastuu siitä, että harjoittelujakso on laadukas (palkallisesti, sisällöllisesti sekä työolojen suhteen). Mahdollisuus jättää vastuu harjoittelijalle tai jo valmiiksi resurssivajeisten työvoimaviranomaisten harteille, on poissuljettava direktiivissä.

Seuraavat askeleet

Komission ehdottamaa direktiiviä käsitellään sekä Euroopan parlamentissa että neuvostossa. Kun direktiivi on hyväksytty, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Neuvoston suositus esitetään neuvostolle harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen komissio tukee jäsenvaltioita suosituksen täytäntöönpanossa ja pyytää niitä antamaan päivityksiä kansallisista aloitteista, uudistuksista, parhaista käytännöistä ja tilastoista.