Euroopan unionissa näyttää olevan vakiintumassa uusi lainsäädäntölinja, joka muuttaa päätöksentekoa perusteellisesti. Komission ajamat niin sanotut ”omnibus”-hankkeet kokoavat useita lakimuutoksia yhteen pakettiin ja niitä viedään lainsäädäntöprosessin läpi nopeutetulla aikataululla. Viime vuonna tällaisia paketteja nähtiin jo kymmenkunta.

Omnibus-hankkeiden myötä EU:n lainsäädäntöprosesseja on nopeutettu, osallistumismahdollisuuksia kavennettu ja vaikutusvaltaa siirretty entistä enemmän yrityksille. Kyse ei ole pelkästään teknisestä uudistuksesta, vaan politiikan suunnanmuutoksesta, jossa työntekijöiden oikeudet, ympäristönsuojelu ja julkinen valvonta ovat jääneet yhä useammin taloudellisten intressien varjoon.

Euroopan komission omnibus-strategia on osa laajempaa deregulaatio-ohjelmaa, jonka tavoitteena on käydä läpi käytännössä koko EU-lainsäädäntö ja tunnistaa kohteita sääntelyn purkamiselle. Tätä työtä tehdään koko komission toimikauden ajan vuoteen 2029 asti.

Yritysintressit ohjaavat valmistelua

Tuoreen Corporate Europe Observatory -järjestön raportin mukaan yritysintressien rooli omnibus-prosessissa on poikkeuksellisen vahva. Vuonna 2025 selvä enemmistö komissaarien aiheeseen liittyvistä tapaamisista käytiin yritysedustajien kanssa ja uudet valmistelumuodot ovat käytännössä suosineet samoja toimijoita.

Raportti osoittaa, että yritysten osallistuminen korostuu erityisesti komission luoduissa uusissa kuulemismekanismeissa, kuten täytäntöönpanovuoropuheluissa (Implementation dialogue) ja niin sanotuissa “Reality Check” (tosiasioiden tarkastusten) -prosesseissa. Näissä tilaisuuksissa yritysedustus on ollut ylivoimaista, kun taas ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisjärjestöjen äänet ovat jääneet selvästi heikommiksi.

Samalla avoimia julkisia kuulemisia on järjestetty vain vähän, ja osa niistä on rajattu valikoiduille osallistujille. Raportin mukaan tämä vahvistaa ilmiötä, jossa päätöksenteko siirtyy yhä enemmän julkisista instituutioista suuryritysten vaikutuspiiriin.

Nopea eteneminen ja heikentyvä avoimuus

Omnibus-mallin keskeinen piirre on nopeus. Useita lakimuutoksia käsitellään samanaikaisesti ja keskeisiä valmisteluvaiheita, kuten vaikutusarviointeja, jätetään tekemättä. Kymmenestä vuoden 2025 omnibus-hankkeesta vain yksi perustui uuteen vaikutusarvioon.

”Kun julkinen osallistuminen vähenee ja riippumatonta analyysia ei tehdä, päätöksenteko nojaa entistä enemmän yritysten syöttämään tietoon ja näkemyksiin. Tämä kaventaa demokratiaa ja heikentää päätösten legitimiteettiä”, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara sanoo.

Viimeaikaiset esimerkit havainnollistavat tätä kehitystä. Tekoälyä koskevaa omnibus-esitystä käsiteltiin poikkeuksellisen kiireellisesti, kun parlamentin täysistuntokäsittely ja neuvottelut jäsenmaiden kanssa käynnistyivät käytännössä samana päivänä. Nopea tahti herättää kysymyksiä siitä, kuinka perusteellisesti riskialttiiden teknologioiden vaikutuksia ehditään arvioida.

Euroopan oikeusasiamies Teresa Anjinho moitti marraskuussa 2025 Euroopan komissiota Omnibus I -esityksen kiireellisestä ja puutteellisesta valmistelusta. Oikeusasiamiehen mukaan komissio poikkesi parempi sääntely -periaatteista ilman riittäviä perusteluja: sisäinen kuuleminen jäi alle vuorokauteen eikä ehdotuksen kiireellisyyttä tai ilmastovaikutusten arviointia dokumentoitu asianmukaisesti. Oikeusasiamies korostaa, että myös kiireellisissä hankkeissa on noudatettava läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvaa valmistelua.

Samaan aikaan EU-tuomioistuin on puuttunut päätöksenteon läpinäkyvyyteen esim. torjunta-aineita koskevassa omnibus-hankkeessa. Tuomioistuimen mukaan komission ja jäsenmaiden menettely oli lainvastainen, koska päätösten perustelut eivät olleet riittävästi julkisia. Ratkaisu korostaa, että terveyteen ja ympäristöön vaikuttavien päätösten on oltava avoimia ja arvioitavissa.

Vaikutukset työntekijöihin ja työelämään

Omnibus-hankkeiden vaikutukset ulottuvat laajasti työelämään. Useat jo hyväksytyt tai käsittelyssä olevat paketit heikentävät mm. yritysvastuuta koskevaa sääntelyä, keventävät kemikaalilainsäädäntöä ja avaavat mahdollisuuksia digitaalisen säätelyn vapauttamiseen.

Ay-liikkeen näkökulmasta tämä voi tarkoittaa lisääntyviä riskejä työntekijöiden terveydelle ja oikeuksille. Esimerkiksi kemikaalilainsäädäntöä koskevassa kokonaisuudessa helpotetaan vaarallisten aineiden luokittelua ja käyttöä, mikä voi lisätä altistumista vakaville terveyshaitoille. Digitaalista sääntelyä koskevissa muutoksissa taas on kyse muun muassa henkilötietojen määritelmästä ja työntekijöiden oikeuksista dataan liittyen.

Sama suunta näkyy myös ympäristölainsäädännössä, jossa muutokset voivat heikentää esimerkiksi riskialttiissa työssä toimivien raaka-ainekerääjien (roskien kuljettajien) suojelua.

Komissio valmistelee myös muutoksia EU:n keskeiseen REACH-sääntelyyn tavalla, joka poikkeaa tavanomaisesta lainsäädäntöprosessista. Komissio on siirtymässä tekniseen menettelyyn (komitologiamenettelyyn), jossa muutoksia voidaan tehdä ilman Euroopan parlamentin täysimääräistä osallistumista.

REACH-sääntely määrittää, miten kymmeniätuhansia – usein terveydelle ja ympäristölle vaarallisia – kemikaaleja arvioidaan EU:ssa. Muutos heijastaa laajempaa poliittista painopisteen siirtymää ympäristönsuojelusta teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Kehityksen on arvioitu olevan kemianteollisuuden aggressiivisen vaikuttamisen tulos.

Susanna Salovaara ei pidä kemikaalilainsäädännön kehityssuuntaa hyvänä. Lainsäädännön heikentäminen lisää työntekijöiden riskiä altistua vaarallisille aineille.

”Pahimmillaan seurauksena voi olla vakavia sairauksia, kuten syöpää tai hedelmällisyyden heikkenemistä. Tämä on erityisen huolestuttavaa tilanteessa, jossa komission omien arvioiden mukaan syöpä on yleisin työperäisten kuolemien syy EU:ssa ja karsinogeenit aiheuttavat arviolta 100 000 kuolemaa vuosittain työpaikoilla”, Salovaara painottaa.

Deregulaatio jatkuu – paine kohdistuu myös työ- ja tasa-arvopolitiikkaan

Omnibus-hankkeet eivät ole loppumassa. Vuoden 2026 aikana komissio valmistelee uusia yksinkertaistamishankkeita muun muassa energia- ja veropolitiikan aloilla. Työnantajajärjestöt ovat esittäneet, että vastaavaa lähestymistapaa tulisi laajentaa myös työ- ja tasa-arvopolitiikkaan, mukaan lukien palkka-avoimuusdirektiiviin ja työaikasääntelyyn. Tähän ei ole toistaiseksi tullut vastakaikua komissiolta.

”Komission painottamat laadukkaat työpaikat eivät synny sääntelyä purkamalla, vaan vahvistamalla työntekijöiden oikeuksia, työsuojelua ja reiluja työehtoja. Kestävä kilpailukyky rakentuu osaavasta ja hyvinvoivasta työvoimasta”, Salovaara sanoo.

Eurooppalainen sosiaalinen malli on rakentunut vuosikymmenten aikana neuvottelujen ja lainsäädännön kautta. Sen purkaminen nopeutetuilla menettelyillä ja rajatulla osallistumisella ei ole neutraali hallinnollinen uudistus, vaan poliittinen valinta, jonka seuraukset näkyvät työntekijöiden arjessa.

”EU:n päätöksenteon on oltava avointa, osallistavaa ja perustuttava huolelliseen arviointiin – ei yrityslähtöiseen pikakäsittelyyn”, Salovaara lisää.

Omnibus-hankkeet vuonna 2025

• I yritysvastuu, kestävyysraportointi ja CBAM (EU:n hiilirajamekanismi): hyväksytty joulukuussa 2025
• II investointien yksinkertaistaminen: hyväksytty joulukuussa 2025
• III yhteinen maatalouspolitiikka: hyväksytty joulukuussa 2025
• IV pk-yritykset, mid-cap-yritykset ja digitalisaatio: neuvostolla kanta, parlamenttikäsittelyssä *
• V puolustus: kolmikantaneuvottelut ovat kesken *
• VI kemikaalipaketti: neuvostolla kanta, parlamenttikäsittelyssä *
• VII digitaalinen sääntely: neuvostolla kanta, parlamenttikäsittelyssä *
• VIII ympäristölainsäädäntö: ei kantaa eikä yhteisymmärrystä *
• IX autoteollisuus: ei kantaa eikä yhteisymmärrystä *
• X Elintarvike ja rehu (torjunta-aineet): ei kantaa eikä yhteisymmärrystä *

Lähde:  “This is what corporate capture looks like!” *=tilanne maaliskuun lopussa.