Komission tuoreet EMU-suunnitelmat lisäävät paineita EU:n budjettineuvotteluihin
UutisetPaketti sisältää useita EMU-uudistuksia toteutettavaksi tulevissa EU:n rahoituskehysneuvotteluissa vuosille 2020–2026.
Komissio haluaa, että budjetista alettaisiin rahoittaa sekä jäsenmaiden rakenneuudistuksia että investointeja laskusuhdanteessa oleviin jäsenmaihin.
Näiden molempien uusien mekanismien kautta rahoitusta voisi saada myös sosiaalisiin investointeihin eli sosiaali-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkojen toteuttamiseen. Uusien rahoituskanavien piiriin pääsisivät myös halukkaat euroalueen ulkopuoliset jäsenmaat.
FinUnionsin johtajan Aleksi Kuusiston mukaan idea on hyvä. ”Suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat ehdottaneet tämäntyyppistä tasausrahastoa laskusuhdanteiden vaikutuksia tasaamaan. Tässä idea toteutuisi hieman eri muodossa. Ongelma kuitenkin on, mistä rahat.”
Kuusisto arvelee, että EMU-paketin ehdotusten myötä neuvottelut EU:n Brexitin jälkeisestä rahoituskehyksestä vaikeutuvat entisestään. ”Komissio luottaa siihen, että euroalueen vakauden edistämiseen riittää tahtoa ja rahaa. Lisää varoja pitäisi kuitenkin samalla riittää mm. turvallisuuteen ja tutkimukseen sekä kattamaan Britannian jättämää aukkoa.”
Komissio pohtii EU:lle myös kokonaan uusia tulonlähteitä, jotta jäsenmaiden nettomaksuja ei tarvitsisi nostaa. Tästä komissio on luvannut tietoa keväällä 2018.
Tuoreessa EMU-paketissa on myös ehdotus Euroopan talous- ja finanssiministerin tehtävän perustamiseksi ja Euroopan vakausmekanismin (ESM) muuttamiseksi Euroopan valuuttarahastoksi (EVR). Rahastosta myönnettäisiin jatkossakin kriisiapua euromaille, mutta aiemmasta poiketen se tuotaisiin osaksi EU lainsäädäntöä. Tämä vahvistaisi komission ja parlamentin roolia sen hallinnoimisessa. Jäsenmaiden hyväksyntä säilyisi kuitenkin edelleen ehtona tuen myöntämiselle.
Komissio korosti EMU-pakettinsa julkistamisen yhteydessä, että sen tavoitteena on EU:n yhtenäisyys. Komissio ei esimerkiksi esittänyt Ranskan presidentti Emmanuel Macronin toivomaa erillistä euroalueen budjettia ja erillistä euroalueen parlamenttia.
”Komission tavoite on ylevä, mutta kuinka pian vaikka Puola tai Unkari sitoutuvat euroalueeseen, saati sitten sen kehittämiseen aidoksi rahaliitoksi, jolla on myös yhteistä vaikuttavaa finanssipolitiikkaa? EU:n monitahtinen kehittäminen ei ole ideaaliratkaisu, mutta se on realiteetti. Jäsenmaat haluavat hyvin erilaisia asioita.”, Kuusisto toteaa.